fbpx

Kullankaivuu Suomessa: onko Suomessa kultaa?

kullankaivuu suomessa

Suomesta on hiljalleen tullut maailmanluokan kultakaivosmaa. Vuonna 2016 Fraser Institute loi listan kaivosalueiden houkuttelevuudesta sijoittajien näkökulmasta: tällöin Suomi oli sijalla viisi. Vain vuotta myöhemmin vuonna 2017 Suomi oli ampaissut jo ykkössijalle.

Vaikka Suomea ei historiallisesti olla pidetty suurena kultakaivosalueena, se on noussut Euroopan Unionin suurimmaksi kullantuottajaksi viimeisen vuosikymmenen aikana, ja suuri osa kultankaivostoiminnasta on tapahtunut vain muutamien viime vuosien aikana. Poliittinen vakaus, suotuisa politiikka ja suuri mahdollisuus saada voittoja ovat houkutelleet kaivosyhtiöitä ympäri maailmaa asettamaan päämajansa Suomeen.

“Voimme kertoa maasta vain positiivisia asioita. Esimerkiksi moniin Etelä-Amerikan maihin verrattuna säännöt ovat selkeät, viranomaiset tukevat yrityksiä ja ovat jopa avuliaita,” sanoi Michael Hepworth, kanadalaisen kaivosyhtiö Nordic Goldin (TSXV:FTR) toimitusjohtaja. Nordic Gold osti Suomen Laiva-kultaprojektin lippulaivaprojektikseen vuoden 2018 alussa.

Suomi jakaa maantieteellisiä yhtäläisyyksiä muiden kaivoskeskusten, kuten Kanadan ja Australian, kanssa. Monimuotoisen geologisen historian ansiosta alueella on satoja eri-ikäisiä olevia kultaesiintymiä.

Kultaesiintymien tutkiminen Suomessa alkoi vuonna 1868, eli paljon myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suurimman osan ajasta Suomen kullantuotanto on ollut toissijaista perusmetallien tuotantoon verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että maa on lähes koko Suomen historian ajan ollut suurelta osin alitutkittu kullankaivumahdollisuuksien suhteen.

Tämä on alkanut muuttua viimeisen vuosikymmenen aikana. Joidenkin keskeisten perusmetallikaivosten sulkemisista huolimatta Suomen kaivostuotanto on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Suomen kultakaivosbuumia ovat johtaneet suurelta osin ulkomaiset yritykset, joista monet tulevat Kanadasta.

Suomen kaivospolitiikka ja infrastruktuuri

Poliittisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti ei ole vaikea nähdä, mikä Suomessa houkuttelee ulkomaisia kaivosyhtiöitä. Suomi on useilla mittareilla yksi maailman vakaimmista maista. Vahva oikeusvaltio ja erittäin alhainen valtion korruptio tarkoittavat paljon turvallisempaa panosta kaivosyrityksille, jotka haluavat sijoittaa miljoonia kiinteistöihin ja kullan etsimiseen maassa.

Vaikka esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Afrikassa sijaitsevat kultaesiintymät voivat olla tuottoisampia, yritystoiminnan harjoittaminen Suomessa on helpompaa, mikä tekee siitä houkuttelevampaa ulkomaisille kultakaivosyrityksille.

Suomen hallitus on erittäin ystävällinen kaivosyhtiöitä kohtaan ja Suomessa on vain 20 % yritysvero. Maan sääntelykehys on myös avoin ja erittäin helppo navigoida moniin muihin lainkäyttöalueisiin verrattuna.

”Suomalaiset tekevät kovasti töitä sen eteen, että lupa on tiukasti säädelty, mutta ei epärealistisesti pidätetty, joten heillä on erittäin selkeät ja suotuisat kaivos- ja malminetsintämääräykset. Niin kauan kuin niitä noudatetaan, Suomi on hyvä paikka työskennellä,” Hepworth sanoi.

Suomen erinomainen infrastruktuuri on toinen suuri myyntivaltti kaivosyhtiöille. Sähkö on luotettavaa ja edullista ja maaseudulla on laadukkaita, hyvin hoidettuja päällystettyjä teitä ja syrjäisillä alueilla on kattava rautatie-, kanava-, vesi- ja meriväyläverkosto. Julkinen sektori tarjoaa myös kaivosyrityksille erilaisia maassa toimintaa helpottavia palveluita.

Suomessa on yksi maailman parhaista elintasoista, mikä tarkoittaa vahvaa ammattitaitoisten ja hyvin koulutettujen työntekijöiden joukkoa. Pienessä maassa on 14 korkeakoulua ja 24 ammattikorkeakoulua, joissa on ilmainen opetus, joten maa tarjoaa kilpailukykyiset ja ammattitaitoiset työmarkkinat.

Yritykset hyödyntävät Suomen läpinäkyvyyttä

Sääntelyiden läpinäkyvyys ja korruption puute toimivat isona osana Nordic Goldin päätöksessä toimia Suomessa. Aiemmin Paraguayssa työskennellyt yritys näki välittömästi etuja työskennellessään paljon vakaammalla lainkäyttöalueella.

Tähän ajatteluun yhtyy Agnico Eagle Mines (TSX:AEM,NYSE:AEM), toinen Suomessa kaivostoimintaa harjoittava kanadalainen yritys. “Tämä on vakaa maa, korruptiota on hyvin vähän, yhteistyö viranomaisten ja hallituksen kanssa on läpinäkyvää ja reilua ja peruskoulutustaso on hyvä,” Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen sanoi Mining Journalille.

Pampalon kaivosta hoitaa ruotsalainen Endomines (STO:ENDO), ja se tuotti 114 372 tonnia kultaa 1990-luvun koekaivosajon aikana. Oriveden kaivos tuotti 422 000 unssia kultaa alkuperäisen tuotantonsa aikana vuosina 1992–2003, ja australialainen Dragon Mining (ASX:DRA) palautti sen tuotantoon vuonna 2007.

Suomen rajojen sisällä uskotaan olevan 100 potentiaalista kullantuotantopaikkaa. Muutama näistä mahdollisuuksista on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Pahtavaaran kaivoksen osti kanadalainen Rupert Resources (TSXV:RUP) vuonna 2016, ja Rupert laajensi vaatimusta merkittävästi vuonna 2017.

Yhteenveto

On helppo ymmärtää, miksi Suomesta on tullut suosittu kaivosalue. Suomen hallitus on tehnyt kaikkensa tehdäkseen maasta houkuttelevan kaivosyhtiöille kristallinkirkkaalla sääntelyjärjestelmällä, helpoilla säännöillä ja loistavalla korruption vastaisella maineella. Seurauksena on se, että kultakaivostoiminta kukoistaa maassa ja jatkuu todennäköisesti vielä jonkin aikaa.

Jaa

Postikulta kampanja!

10 € bonus, yli 100 € myynnistä.

Kampanja voimassa rajatun ajan.
Myyntipakkauksen tilaus on täysin maksuton ja saapuu kotiovellesi lähipäivinä.
Myyntipakkaus sisältää kaiken tarvitsemasi kullan myyntiä varten. Kaikki lähetyksemme ovat automaattisesti vakuutettuja 5000 € asti.