”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
Koska kulta ja muut jalometallit ovat kautta aikojen olleet arvossa, on näitä myös aina yritetty väärentää, usein jopa menestyksekkäin tuloksin. Suomessa kultaesineiden merkitsemisestä on säädetty laissa. Kultatuotteiden tarkastus alkoi jo keskiajalla, jolloin valtio halusi varmistaa, että kansalaiset säästyisivät petoksilta ja taloudellisilta tappioilta. Tämä menettely kantaa nykypäivään asti, jossa kulta on säännöstelty Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimesta. Mutta mitä tämä säännöstely tarkoittaa käytännössä? Sitä, että Suomessa valmistettu kultatuotteesi on testatusti todettu aidoksi kullaksi, ja se on aina arvoltaan kullan markkinahinnan mukainen. Tällöin voit olla varma, että saat vaihdettua kultaesineesi rahaksi asianmukaiseen hintaan.
”Kaikki mikä kiiltää ei aina ole kultaa” – mutta tiedätkö, mitkä tekijät tekevät kullastasi aitoa? Markkinoilla liikkuu kaikkea kissankullan ja puhtaan kullan väliltä. Kullalla päällystetty hopeakoru saattaa näyttää täysin samalta kuin aito kultakoru. Kullan aitouden varmistamiseksi löytyy useita keinoja, joita varten ei tarvitse ryhtyä kotikemistiksi. Näitä keinoja on helppo toteuttaa itse, usein ilman minkäänlaisia apuvälineitä.
Tiesitkö, että muun muassa kultaiset keräilyrahat tai todistettavasti yli 50 vuotta sitten valmistetut kultaesineet eivät ole Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antamien säädösten piirissä. Siksi on järkevää myydä tällaiset kultaesineet silloin, kun kullanhinta on parhaimmillaan – ja saada kullastasi rahaa jo tänään.
Miten siis tunnistat aidon kullan kissankullan joukosta? Luettelemme keinoja, joiden avulla voit olla varma siitä, että omistamasi kulta on aitoa. Jos et keinoista huolimatta ole vieläkään varma, tuo kultaesineesi meille, ja tarkistamme sen puolestasi veloituksetta!
Katso kultaesinettäsi, näkyykö siinä kaiverruksia, leimoja tai muita merkintöjä. Aidoissa kultaesineissä on yleensä aina leima, joka kertoo esineen kultapitoisuuden. Ja sitä myötä määrittää sen arvon. Tällöin voit olla varma siitä, että kädessäsi on aitoa kultaa huomioimalla tietyt tekijät merkinnöissä. Tiesitkö, että vaikka merkitsemisestä on määrätty laissa, ei kevyiden jalometalliesineiden leimaaminen ole pakollista. Tämän takia alle yhden gramman painoisia kultatuotteita ei välttämättä ole leimattu lainkaan. Siksi kultaesineiden hankinnassa on hyvä noudattaa tarkkaavaisuutta.
Onko kultatavarasi aitoa kultaa? Katso löydätkö siitä jonkin näistä leimoista;
8K=333 – 9K=375 – 10K=417 – 14K=585 – 18K=750 – 20K=833 – 21K=875 – 22K=916 – 23K=958 – 24K=999
Nämä ovat virallisia pitoisuusleimoja ja samat leimat ovat käytössä ympäri maailmaa. Pienin säännöstellyin kultamäärä esineessä on vähintään 33,3 %. Tällöin löydät kultaesineestäsi leiman “333” tai “8K”. Tämän lukeman alle leimatut kultaesineet eivät ole enää säännöstelyn piirissä. Mitä tämä tarkoittaa? Kultaesineessä on edelleen kultaa, mutta kun määrissä mennään alle 33,3 prosenttiosuuden, ei tätä virallisesti voi kutsua kultakoruksi. Suomessa yleisin kultapitoisuus on 585, jolloin kultaesineestä on kultaa melkein 60 prosenttia.
Pelkät leimat eivät aina määritä kullan aitoutta. On tärkeää osata tunnistaa, minkälainen leima kertoo kullan aitoudesta. Erityistä varovaisuutta on noudatettava leimojen kanssa, joissa on kirjaimia. Näistä tunnetuin on kirjainsarja GP eli gold plated – kullalla päällystetty. Muita tällaisia merkintöjä voi olla GOLD PLATED, PLATED tai GOLD PLATING. Usein Suomessa valmistetuissa kultaesineissä kultapitoisuutta kuvaavaa numerosarjaa pohjustaa pohjamuoto. Kullassa se on ympyrän muotoinen.
Joskus kultaesineet ovat myös merkitty karaattimerkinnällä, jolloin kullan pitoisuutta kuvaa pitoisuusarvo karaateissa ja kirjain K. Nykyään Suomessa valmistettuja kultaesineitä ei enää merkitä karaattileimalla. Ulkomailta hankittu kultaesine saattaa kuitenkin olla vielä merkitty karaattileimalla ja siitä huolimatta ne voivat olla yhtä myyntikelpoisia. Joskus kultaesineen leimaus voidaan korvata todistuksella, jos kultaesineessä ei ole sen pitoisuutta osoittavaa leimaa. Silloin tietyt suomalaiset tahot, kuten tulli voivat todistaa sen aidoksi kullaksi analyyseillään. Joten ole varovainen tuotteiden kanssa, joissa ei ole leimaa tai suomalaiselta viranomaiselta saatua aitoustodistusta.
Kultaesineistä saattaa löytyä myös muita leimoja pitoisuusleiman lisäksi. Näitä ovat muun muassa tekijän nimileima, vuosileima sekä jopa leima, joka kertoo millä paikkakunnalla kultaesine on valmistettu. Vanhoissa esineissä saattaa olla sahalaitakuvio, joka on ammattikunnan vanhimman oltermannin merkki esineen tarkastamisesta. Leimojen avulla voit olla varma esineesi alkuperästä ja siitä, että se on aitoa kultaa.
Leimasarjasta löytyvät seuraavat tiedot:
Nimileima
Nimileima voi olla iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Nimileimat rekisteröidään Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (TUKES)
Pitoisuusleima
Pitoisuusleima voi esimerkiksi olla 14K tai 585
Tarkastusleima (kruunuleima)
Tarkastusleima on tae siitä, että valmistaja on rekisteröity ja kultapitoisuus on tarkastettu
Vuosileima ja paikkakuntaleima
Vuosileima kertoo valmistusvuoden, esimerkiksi L6 = 1940. Paikkakuntaleiman käyttö on vapaaehtoinen. Ennen leima kertoi tarkastuspaikan, nykyisin valmistuspaikkakunnan
Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, alle yhden gramman kultaesineessä ei säännösten mukaan tarvitse olla leimoja. Lisäksi yli yhden gramman kultaesineissä tulee ainoastaan pakollisesti olla kaksi leimaa: rekisteröity nimileima sekä pitoisuusleima tai vaihtoehtoisesti tarkastusleima ja pitoisuusleima.
Usein kuullaan puhuttavan kissankullasta, virallisemmin kultadubleesta. Mitä tämä on? Sisältääkö se ollenkaan kultaa? Miten voit tunnistaa onko kultasi aitoa kultaa? Toisin kuin luullaan, kissankulta on myös osittain kultaa. Kissankullasta puhutaan, kun esine on päällystetty aidolla kullalla. Esine on saatettu päällystää jopa 99 prosenttisesti puhtaalla kullalla. Mutta sisäpuolelta se saattaa olla kaikkea hopean ja teräksen väliltä. Loppujen lopuksi esineen päällystys on niin ohutta, ettei esineen sulatuksen jälkeen voi tietää, mikä oli kultaa ja mikä ei, kultapitoisuuden ollessa niin pieni.
Siksi on tärkeää, että osaat tunnistaa tekijät, jotka tekevät kullasta aitoa kultaa, ja voit välttyä ikäviltä yllätyksiltä.
Jos kaapissasi lojuu kadonnen kultakorvakorun pareja tai katkennut kultaketju, on se arvoltaan yhtä arvokas kuin vastaava ehjä kultakoru. Romukulta on myyntikelpoista kultaa, jonka arvo määritetään sen pitoisuuden ja painon mukaan. Romukullaksi luetaan kaikki kultaesineet, jotka eivät ole enää käyttökelpoisia, esimerkiksi katkennut ketju tai kadonneen korvakorun pari. Jos sinulla on suuri määrä käyttämättömiä kultaesineitä kotonasi, kannattaa ne kaikki arvioittaa kerralla. Näin saat parhaimman voiton kultaesineistäsi, ja kultasi vaihtuu hetkessä rahaksi.
Luonnollisesti liian edulliset hinnat kielivät siitä, ettei kultaesine ole aitoa kultaa. Kullan hinta ei muutu maakohtaisesti, joten ulkomailta ostetun kultakorun grammahinta on aina sama kuin vastaavan Suomessa. Hinnoissa voi olla korkeimmillaan vain muutaman sentin eroja. Edullista kultaa ei ole olemassa muutoin kuin kissankullan muodossa. Varovaisuutta kannattaa noudattaa tilanteissa, joissa kultaa myydään aitona hyvin halvalla. Tarkistamalla maailmanmarkkinahinta ennen osto- tai myyntipäätöstä voit olla varma siitä, ettei kultaa myydä aitona väärällä hinnalla. Maksamalla kullasta oikea markkinoiden mukainen hinta, voit olla jatkossa varma siitä, että saat kullastasi myös jatkossa oikeanmukaisen korvauksen. Oikeasta markkina-arvon mukaisesta hinnasta huolimatta kultaesineitä saatetaan markkinoida aitona kultana. Sen takia pelkän kullan myyntihintaan yksissään ei kannata luottaa.
Lisäämällä arviointiin useita keinoja, pääset lähemmäksi varmuutta siitä, että käsissäsi on aitoa kultaa kissankullan sijaan.
Aiheeseen liittyviä uutisia
