Haastattelu: Kullan hinta ennätyslukemissa

Toimittaja: Sari Maunus
Lehti: Ilkka-Pohjalainen

Toimitusjohtaja Sebastian Rasimus Suomen Kultareservi Oy:stä sanoo, että nyt on hyvä hetki muuttaa rahaksi tarpeettomat kultakorut.

Kulta on aina ollut vahvimmillaan silloin, kun maailmantilanne on epävakaa.

Toimitusjohtaja Sebastian Rasimus Suomen Kultareservi Oy:stä toteaa, että nyt kannattaa muuttaa rahaksi tarpeettomat kultakorut.

– Samalla se on myös ympäristöteko, kun vanha kulta saadaan uusiokäyttöön.

Rasimuksen mukaan kullan hinta on historiallisissa huippulukemissa tällä hetkellä.

– Kullan maailmanmarkkinahinta eli 24 karaatin kullan hinta oli noin 10 euroa grammalta 2000-luvun alussa ja tänä päivänä se on noin 60 euron grammahinnan kieppeillä.

Rasimus näkee pääasiallisina syinä kullan tämänhetkiseen hintaan muun muassa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa.

Suomen Kultareservi Oy on yksi kullan ostajista. Rasimus kertoo, että tällä hetkellä keskimääräinen korvaus asiakkaan kultakoruista on noin 800 euroa.

Hän mainitsee esimerkkinä, että kultaesineet, jotka ovat olleet 200 euron arvoisia 2000-luvun alussa, ovat tänä päivänä noin 1 000 euron arvoisia.

Suomen Kultareserville asiakkaat myyvät pääasiassa perinnön kautta tulleita koruja, joita he eivät itse käytä.

Rasimuksen mukaan asiakkaiden heille tuomat esineet vaihtelevat laidasta laitaan, parittomista korvakoruista isoihin kultaketjuihin. Hinta määräytyy kultapitoisuuden ja painon mukaan.

– Osa esineistä on rikkinäisiä, ja ne ovat saattaneet olla vuosikymmeniä laatikon pohjalla. Suurin osa ihmisistä yllättyy siitä, että vain pienellä kourallisella kultakoruja voi tienata noin tuhat euroa.

Rasimus kertoo, että viimeksi kun kullan hinta teki uuden ennätyksen, sitä seurasi yli 35 prosentin hinnan romahdus seuraavana vuonna 2013. Tuolloin kullan hinta pysytteli alemmissa hinnoissa kuutisen vuotta.

Suomen Pankin mukaan kullan hinta on noussut rajusti syksystä 2022 lähtien ja se on lähennellyt kaikkien aikojen nimellisiä ennätystasoja sekä dollareissa että euroissa useaan otteeseen vuoden 2023 aikana.

Rahapolitiikan toteutuksen toimistopäällikkö Niko Herrala Suomen Pankista sanoo, että korkeimmillaan kullan hinta oli joulukuun alussa.

Inflaatio huomioon ottaen kullan hinta oli kuitenkin korkeimmillaan 1980-luvun alussa.

Suomen Pankilla on 49 tonnia kultaa, jonka markkina-arvo on noin 3 miljardia euroa.

Herralan mukaan kullan sanotaan olevan sijoituskohteena niin sanottu turvasatama, eli sen odotetaan pärjäävän hyvin kriiseissä, joissa usko rahoitusmarkkinoihin ja talouteen on koetuksella.

Sitä pidetään myös hyvänä suojana inflaatiota vastaan.

Yhtenä syynä kullan tämänhetkiseen hintaan Herrala näkee sen, että odotettavissa on, että keskuspankit alkavat laskea korkoja ensi vuonna.

– Se tekee kullasta houkuttelevamman sijoituskohteena, koska kulta ei maksa korkoa. Ja esimerkiksi valtion obligaatiot eli joukkovelkakirjat maksavat korkoa. Kun niiden korot laskevat, niin kullan suhteellinen houkuttelevuus kasvaa.

Toisena merkittävänä syynä kullan hintaan on maailman epävakaa tilanne.

Ukrainan sodan lisäksi oma vaikutuksensa on Lähi-Idän epävakaudella, ja myös Taiwanin jännittynyt tilanne tulevien presidentinvaalien kanssa vaikuttaa.

Lähi-Idässä ja Aasiassa kulta nähdään myös vähittäissijoittajien suunnalta erityisen tärkeänä omaisuuseränä, eli epävarmoina aikoina Lähi-Idän ja Aasian kysyntä on merkittävää.

Oma vaikutuksensa kullan hintaan on Herralan mukaan myös keskuspankkien jatkuvalla kysynnällä. Esimerkiksi Kiinassa ja Turkissa keskuspankit ovat ostaneet paljon kultaa viime vuosina.

– Kullan sisällyttäminen valuuttavarantoon tuo hajautushyötyä ja parantaa näin riskin ja tuoton suhdetta.