Keltakulta ja valkokulta: mikä on niiden ero?

HUOM! Sivuiltamme löydät päivitetyn ja kattavamman artikkelin keltakullan ja valkokullan eroista. Lue päivitetty versio täältä:

Mikä on valkokulta ja punakulta? Ovatko kaikki kultaseokset saman arvoisia?

Keltakulta on monelle tuttu näky, sillä useimmat sormukset, korut ja esineet ovat valmistettu siitä. Nykyään myös valkokulta ja ruusukulta ovat mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Näistä kolmesta vaihtoehdosta valko- ja keltakulta ovat kaikista suosituimpia. Tässä artikkelissa kerromme niiden oleellisimmat erot.

Keltakulta vs. valkokulta: oleellisimmat erot

Mitkä ovat siis kelta- ja valkokullan oleellisimman erot? Spoilerivaroitus: molemmat näistä vaihtoehdoista ovat erinomaisia ja suosittuja vaihtoehtoja kihla- ja hääsormuksiin sekä muihin koruihin. Seuraavassa osiossa tarkastelemme paremmin niiden oleellisimpia eroja.

Miten ne valmistetaan?

Ymmärtääksesi valkokullan ja keltakullan oleellisimmat erot, tulee sinun ensin ymmärtää niiden valmistustapa. Kullan puhtain muoto on 24 karaattia. Muokattavuutensa vuoksi puhdas kulta on kuitenkin yhdistettävä muihin metalliseoksiin, jotta se olisi mahdollisimman kestävä jokapäiväisessä käytössä: 24 karaatin kulta sellaisenaan on liian pehmeää ja se kuluisi käytössä liian nopeasti.

Tästä syystä koruja on saatavilla 10 karaatin, 14 karaatin ja 18 karaatin versioina. Kultaan yhdistetään kuitenkin myös muita metalleja, jotta siitä voidaan tehdä kestävää jokapäiväiseen käyttöön. Ne osat kultaesineestä, jotka eivät ole kultaa, ovat peräisin muiden metallien, kuten kuparin, hopean, palladiumin ja nikkelin seoksesta.

Puhdas kulta tarjoaa luonnostaan sen upean keltaisen värin, joten keltakulta ei tarvitse mitään sen värin luomisessa. Sen sijaan se tarvitsee kuitenkin muita seoksia kestävyyden lisäämiseksi.

Valkokullassa on yleensä enemmän metalliseoksia kuin keltakullassa, mikä antaa sille valkoisen värin. Esimerkiksi kupari auttaa tekemään ruusukullasta vaaleanpunaisen, ja samaan tapaan kuten mangaanista, palladiumista ja nikkelistä valmistettu seos tekee valkokullasta valkoista. Mikäli tiedät olevasi allerginen nikkelille, pyydä liikkeestä turvallisuutesi vuoksi valkokultainen sormus, joka on valmistettu kokonaan ilman nikkeliseoksia.

Väri

Sekä keltakulta että valkokulta sisältävät kultaa. Suurin ero näiden kahden välillä on niiden väri.

Keltainen kulta näyttää hyvältä kaikilla ja se sopii lähes kaikkiin kivityyleihin ja -väreihin. Se on lämmin, kutsuva ja klassinen. Valkokulta on myös klassikko, mutta siinä on yleisesti viileämpi sävy, joka erottuu hyvin kaikista ihon sävyistä. Valkokultaiset kihlasormukset sopivat parhaiten väriltään viileiden kivien kanssa.

Metallin sisältämien kultakaraattien määrä vaikuttaa myös sen väriin: mitä puhtaampaa kultaa, sitä keltaisempaa se on. Esimerkiksi 18 karaatin kullalla näyttää olevan kellertävämpi kullan väri kuin 14 karaatin kullalla.

Kestävyys

Korkean kultapitoisuutensa vuoksi keltakulta on alttiimpi naarmuille ja kolhuille. Säännöllisen kiillotuksen avulla se voi kuitenkin saada kirkkautensa ja kauneutensa takaisin. Lisäksi joustavuuden ansiosta keltakultaisen kihlasormuksesi kokoa voidaan myöhemmin tarvittaessa muuttaa.

Valkokulta on hieman kestävämpää kuin keltakulta, koska siihen on lisätty nikkeliä ja muita metalliseoksia. Se tarvitsee kuitenkin yhtä paljon huoltoa kuin keltakulta säilyttääkseen kiiltonsa. Valkokulta on usein päällystetty rodiumpinnoituksella, mikä antaa sille haluamaasi kiiltoa. Tämä rodiumpinnoite ei vain lisää kiiltoa, vaan myös suojaa naarmuilta ja kolhuilta. Se kuitenkin kuluu ajan myötä ja se on vaihdettava muutaman vuoden välein. Useimmat jalokiviliikkeet muokkaavat valkokultaisia ​​koruja ilmaiseksi, joten ne on helppo pitää kiiltävänä.

Hinta

Etenkin korut ja kihlasormukset ovat kalliita, jonka takia on tärkeää ymmärtää mistä hinta koostuu.

Tarkastellaanpas uudelleen kultapitoisuuksia: 10, 14 ja 18 karaatin kultaa. Kun kyse on kullasta niin värin sijaan kultapitoisuus määrittelee hinnan. Mitä korkeampi esine on kultapitoisuudeltaan niin sitä kalliimpi se on myös hinnaltaan. Käytännössä ostitpa sitten valkokultaa tai keltakultaa, niin 18 karaatin kulta on kalleinta. 

Korkean kultapitoisuutensa vuoksi se on kuitenkin myös alttiimpi mahdollisille naarmuille ja vaurioille. Jos haluat saada kohtuullisemmalla hinnalla kestävämmän, voit valita 14 karaatin kullan.

Verrattuna muista metalleista valmistettuihin kihlasormuksiin sekä valkokultaiset että keltakultaiset sormukset ovat kohtuuhintaisia ja ne ovat laajalti saatavilla. Vaikka valkokulta ja keltakulta ovat kalliimpia kuin hopea, ne ovat paljon laadukkaampia. Lisäksi, jos pidät platinan ulkonäöstä, valkokulta on samannäköinen, mutta paljon edullisempi vaihtoehto.

Keltakullan hyvät ja huonot puolet

Keltakullalla on omat hyvät sekä huonot puolensa. Niihin paneudumme tarkemmin seuraavassa osiossa.

Keltakulta hyvät puolet: 18 karaatin kulta on puhtainta kultaa, jota käytetään käyttöesineissä ja keltainen kulta näyttää hyvältä kaikissa esineissä. Keltainen kulta sopii hyvin timanttien ja lämpimän sävyisten kivien, kuten rubiinin, morganiitin ja violetin safiirin kanssa.

Keltakulta huonot puolet: 18 karaatin keltakulta on huonoiten kestävää ja kalleinta. Keltaisen kullan muunnelmia (14K ja 18K) on vaikeaa yhdistää. Keltainen kulta on alttiimpi naarmuille ja kolhuille sekä se vaatii säännöllistä kiillotusta. Myös valkokullalla on sekä hyviä että huonoja puolia ja näitä tarkastelemmekin seuraavassa osiossa.

Valkokulta hyvät puolet: Valkokullalla on kaunis hopeanvalkoinen kiilto, joka sopii hyvin kaikkien muiden metallikorujen kanssa. Valkokulta on edullinen vaihtoehto platinalle. Se myös sopii hyvin viileän sävyisten kivien, kuten värittömien timanttien, smaragdien ja sinisten safiirien kanssa.

Valkokulta huonot puolet: Valkokullan päällysteenä oleva rodium on uusittava muutaman vuoden välein ja se vaatii myös säännöllistä kiillotusta. Valkokulta myös usein sisältää nikkeliä, joka voi aiheuttaa joillekin käyttäjille allergisia reaktioita. Valko- ja keltakulta ovat molemmat arvokkaita, sillä kultapitoisuudeltaan nämä ei eroa toisistaan. Mikäli sormus on 14 karaattia niin käytännössä siinä on 58,5 % puhdasta kultaa. Juuri nyt voit ansaita suurempiakin rajasummia kultakoruistasi. Esimerkiksi 50 grammalla perinteisellä 14 karaatin kullalla ansaitset tänä päivänä yli 1200 €. Katso miten paljon voit tienata kullastasi juuri nyt.

Yhteenveto Sekä kelta- että valkokulta ovat kumpikin kultaa, joiden arvon määrittelee niiden karaattipitoisuus. Kummallakin on sekä hyviä että huonoja puolia ja niiden ominaisuudet määrittelevät sen, kumpi on sinulle parempi vaihtoehto. Loppujen lopuksi se, kumpi on parempi vaihtoehto, riippuu täysin omista mieltymyksistäsi.