
Kullan hinta OSA 4: 2012–2020 – Vaikenemisen vuodet vai uuden aikakauden alku?
Kultaa ei valittu – se löydettiin. Mutta sen arvo ei syntynyt sattumalta. Jo kauan ennen kirjoitustaitoa, kansakuntien nousua ja kansainvälistä kauppaa, kulta herätti huomiota yhdellä ominaisuudella, jota mikään muu aine ei kyennyt jäljittelemään: ajattomalla loistollaan.
Tämä artikkeli vie sinut matkalle läpi historian – miten kulta nousi ihmiskunnan silmissä yhdeksi pysyvämmistä ja universaaleimmista arvon symboleista, jota käytetään vielä tänäkin päivänä teknologian ytimestä sijoittajan kassaholviin.
Ennen sulatusuuneja, ennen valtioita, ennen kauppiaita – ihmiset keräsivät kultaa.
Se löytyi puroista palasina. Ei vaatinut jalostusta, ei työkaluja. Kulta loisti sellaisenaan. Harvinainen, kirkas, pehmeä – ja ennen kaikkea, muuttumaton. Ei ruostetta, ei tummumista, ei häviämistä ajan mukana.
Eri sivilisaatiot eri puolilla maailmaa löysivät kullan itsenäisesti
Inkat kutsuivat sitä “auringon kyyneliksi”
Egyptissä sitä pidettiin jumalten lihana
Homeroksen runoissa se oli jumalallinen loisto kuolevaisten keskellä
Kulta ei siis tullut arvokkaaksi siksi, että joku määräsi sen sellaiseksi – vaan siksi, että ihmiskunta vaistomaisesti ymmärsi sen erikoisaseman.
Toisin kuin rauta tai kupari, kultaa ei tarvinnut sulattaa, kaivaa syvältä tai jalostaa. Se oli heti käsiteltävissä, ja siksi ensimmäiset kultasepät valmistivat siitä:
Koristeita
Uhrausesineitä
Sinettejä ja vallan merkkejä
Kultaa käytettiin ennen metallityöstön kehittymistä, ja se näkyi kaikessa siitä lähtien: kuninkaitten kypärissä, temppelien kupoleissa ja haudoissa, joita koristeltiin kultaisella ikuisuudella.
Lue lisää: Miten kulta yhdisti maailman ennen globalisaatiota?
Vuoteen 700 eKr. mennessä Lyydian valtakunta (nykyinen Turkki) alkoi painaa ensimmäisiä kultakolikoita. Kuningatar Damodicea pidetään kolikoiden varhaisena kehittäjänä. Näin kulta siirtyi myyttien maailmasta taloudellisen vallan välineeksi.
Sekeli – ensimmäinen kultahopeasekoitteinen rahayksikkö
Kulta standardoi vaihdon ja korvasi epätasaiset vaihtokaupat
Symbolinen arvo muuttui käytännölliseksi arvoksi
Valtiot ja imperiumit rakensivat armeijansa, laivastonsa ja verotusjärjestelmänsä kullan varaan. Kullasta tuli valtioiden selkäranka ja kansainvälisen kaupan kieli.
Kullan arvo nousi niin korkealle, että siitä tuli sodan syy.
Espanjalaiset valloittivat Etelä-Amerikan Inka-valtakunnan kullan vuoksi
Afrikassa siirtomaavallat rakensivat infrastruktuurinsa kullasta saatavilla varoilla
Valtakunnat lähettivät orjia ja sotavankeja kaivoksiin – ei maan, vaan kullan vuoksi
Nämä sodat eivät olleet vain materiaalisia – ne olivat myös symboleja siitä, kuinka pitkälle yhteiskunnat olivat valmiita menemään saadakseen pysyvää arvoa.
1800-luvulta 1900-luvun alkuun suurin osa maailman valtioista nojasi kultastandardiin. Jokaisella painetulla setelillä oli fyysinen vastine pankin holvissa – kulta. Tämä järjestelmä:
Vakautti valuuttoja
Synnytti luottamuksen rahan arvoon
Rajoitti liiallisen rahan painamista
Mutta sota, velka ja maailmanpolitiikka murensivat tämän perustan. Vuoteen 1971 mennessä kultakytkös purettiin lopullisesti. Silti – ihmiset eivät unohtaneet kultaa.
Lue myös: Kultastandardi ja kullan historia valuuttana
Nykyään kultaa ei enää käytetä maksuvälineenä, mutta sen asema ei ole kadonnut – se on vain muuttunut.
80 % koruihin ja koristeisiin
20 % teknologiaan ja lääketieteeseen: elektroniikka, liittimet, täytteet, sädehoito
Sijoitustuotteet: harkot, kolikot, ETF:t ja keskuspankkien varannot
Kullan kysyntä pysyy korkeana, mutta tarjonta on rajallinen. Helpot esiintymät on jo louhittu, ja tuotantokustannukset nousevat. Tämä tekee kullasta yhä niukemman ja arvokkaamman pitkällä aikavälillä.
Kullan tarina ei ole vain historiaa – se on jatkumoa. Se on osoitus siitä, miten yksi metalli voi ylittää kulttuurit, uskonnot, sodat ja teknologiat. Se ei ole vain kaunis, vaan käytännöllinen, vakaa ja universaalisti hyväksytty.
Siksi kulta ei ole koskaan menettänyt arvoaan – ja siksi sen arvostus jatkuu edelleen.
Lue Lisää
Aiheeseen liittyviä uutisia