”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
Kun olet myymässä omia kultaesineitäsi tai haluat sijoittaa kultaan, mietit varmasti, että mikä kullan hinta on ja miten se määritellään. Se perustuu maailmanmarkkinahintaan ja määräytyy reaaliaikaisesti Lontoon kultapörssin mukaisesti. Kullan hinta on kuitenkin kompleksi asia, joka riippuu monista eri tekijöistä. Katsomme alla muutamia tärkeitä kullan hintaan vaikuttavia elementtejä.
Kullan hintaan vaikuttavat muun muassa:
Kullan hinta ei ole yksinkertainen aihe. Kun otamme huomioon, että nykymaailmassa hyvin pienet muutokset maailmantilanteessa voivat heittää markkinat päälaelleen, kullan hinnan ennustaminen on vaikeaa. Kullan hinta ei ole koskaan ollut helposti ennustettavissa, mutta nykypäivän informaatiotulva, joka on saatavilla reaaliajassa netin ja sosiaalisen median kautta, on tehnyt kullan hinnan vaihteluista nopeampaa ja vaikeammin ennustettavaa.
Nopeasti vaihtelevan kullan hinnan seuraaminen on onneksi helppoa, kiitos internetin.
Kun keskuspankit hajauttavat rahavaransa paperivaluutoista kullaksi, tällöin kullan hinta yleensä nousee. Monen maailman kansakunnan varannot koostuvat pääasiassa kullasta. Kun Yhdysvallat luopui kultastandardista vuonna 1971, maailmanlaajuiset keskuspankit ostivat eniten kultaa.
Kultastandardi muutti dollarin sidoksen 1/35 unssiin ja sidos oli voimassa vuoteen 1971. Yhdysvalloissa pidettiin kulta- tai hopeakantaa 1970-luvulle asti siten, että 35 dollaria = 1 troy-unssi (31.1 g) kultaa. Oikeus vaihtaa seteleistä kultaan oli vain muilla valtioilla ja niiden keskuspankeilla – ei lainkaan yksityishenkilöillä. Näin ollen muiden valtioiden keskuspankit pitivät kullan sijaista Yhdysvaltain dollareita hallussaan. Richard Nixon irrotti lopulta dollarin kullasta 15. elokuuta 1971.
Yhdysvaltain dollarin arvo voi myös vaikuttaa kullan hintaan. Heinäkuun lopussa vuonna 2020 kullan hinta saavutti ennätyksen, joka asetti kullan hinnan troy-unssilta 1941 dollariin. Sitä edeltävä ennätys oli syyskuussa 2011, jolloin hinta oli reilu 1900 dollaria. Pari vuotta myöhemmin kullan hinta romahti noin 35 prosentilla yhden vuoden sisällä. Dollarin ja kullan välinen hintakorrelaatio on noussut edelleen vuodesta 2020 saakka.
Arvaamattomat talous- ja maailman näkymät, laskevat hinnat ja diplomaattiset paineet saavat monet kiinnittämään huomiota kultaan ja investointiin. On historiallisesti todettu tosiasia, että kun usko perinteiseen valuuttaan laskee, kiinnostus kultaan ja muihin jalometalleihin kasvaa.
Yleensä kullan hinta liittyy käänteisesti Yhdysvaltojen dollarin arvoon. Tämä johtuu siitä, että metalli on dollarimääräistä. Yhdysvaltojen vahvempi dollari pyrkii pitämään kullan hinnan alhaisena, kun taas heikompi dollari nostaa kullan hintaa kasvavan kysynnän myötä.
Yleisesti ottaen kultaa pidetään siis suojauksena inflaatiota vastaan. Kun inflaatio nousee, myös kullan hinta kasvaa.
Kun puhutaan maailman kullan kysynnästä, vuonna 2019 korujen osuus oli noin puolet siitä, eli noin 4400 tonnia. Maailman kultaneuvoston mukaan Intia, Kiina ja Yhdysvallat ovat volyymiltaan suuria korujen kullan kuluttajia. Noin 7,5% kysynnästä liittyy kullan tekniikkaan sekä teolliseen käyttöön, jossa sitä voidaan käyttää esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa. Kullan hintaan voi siis vaikuttaa myös perustoimitusteoria ja kysyntä: kun korujen ja elektroniikan kysyntä kasvaa, myös kullan hinta nousee.
Mainitsimme jo aikaisemmin, että taloudellisen epävarmuuden aikana (kuten esimerkiksi talouden taantuman aikana), yhä useammat ihmiset sijoittavat kultaan. Kullan arvo on melko pysyvä myös vaikeissa taloudellisissa tilanteissa. Toisin sanoen, kultaa voidaan pitää niin sanotusti turvasatamana sijoittajille myrskyisinä aikoina. Siinä missä esimerkiksi joukkovelkakirjojen, osakkeiden ja kiinteistöjen arvo laskee, kiinnostus kultaan kasvaa. Näin ollen myös kullan hinta nousee.
Kulta voi olla suojaus taloudellisia tapahtumia, kuten valuutan inflaatiota, vastaan. Kulta on myös suoja poliittisen epävakauden aikana.
Kullan hinta nousee tyypillisesti korkeammalle, kun taloudelliset olosuhteet heikentyvät. Kultaa pidetäänkin tehokkaana välineenä salkun hajauttamisessa. Kullan hinta riippuu myös pörssissä käydyistä rahastoista, jotka pitävät metallia ja laskevat liikkeeseen osakkeita, joita sijoittajat voivat ostaa ja myydä.
SPDR Gold Trust (GLD) on näistä suurin. Maaliskuussa 2020 sen hallussa oli yli 1040 tonnia kultaa. Vuoden 2019 aikana kullan ostot eri sijoitusvälineistä olivat 1271,7 tonnia, eli noin 29 % kullan kokonaiskysynnästä.
Kullan kaivamisessa suurimpia toimijoita tällä hetkellä ovat Kiina, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Australia, Venäjä ja Peru. Kullan tuotanto vaikuttaa myös kullan hintaan ja se onkin toinen esimerkki kysynnän tyydyttävästä tarjonnasta. Vuoden 2018 aikana kultakaivostuotanto oli noin 3260 tonnia. Vain 8 vuotta aikaisemmin vuonna 2010 se oli 2500 tonnia.
Niin sanottu “helppo kulta” on jo kaivettu ja nykyään kaivostyöläisten on kaivettava entistä syvemmälle kullan löytämiseksi. Kultaa on haastavampi saada ja se aiheuttaa lisäongelmia, sillä kaivostyöläiset altistuvat lisävaaroille ja kaivaminen vaikuttaa ympäristöön negatiivisesti. Helppoa kultaa saadaan siis vähemmän ja kaivaminen lisää tuotantokustannuksia. Tämä taas johtaa kullan hinnan nousuun. Kaivostuotanto ja sen mahdolliset ongelmat eivät onneksi vaikuta kullan hintaan yhtä nopeasti kuin monet muut tekijät.
Yksinkertainen kysyntä ja tarjonta -suhde määrittelee myös kullan hintaa. Kun kultaa on enemmän kuin kysyntää, sen hinta laskee ja päinvastoin. Sama konsepti toimii minkä tahansa muun tuotteen ja palvelun kanssa. Kun kysyntää on, mutta tuotetta on vaikea saada, hinnat nousevat. Terve kysyntä-tarjonta -suhde onkin yksi yleisimmistä kullan hintaan vaikuttavista asioista. Tämä viekin meidät seuraavaan aiheeseen.
Kullan tarjonta ei muutu paljon vuodesta toiseen, minkä takia se on hyvä ase inflaatiota vastaan. Vaikka inflaation nousu tai korkeampi taso ei ole takuu, se nostaa kullan hintaa. Kun taas matalampi inflaatio tai deflaatio laskee kullan arvoa.
Yleisesti ottaen inflaatio on merkki talouskasvusta. Kun se kasvaa, keskuspankki laajentaa rahan tarjontaa. Se puolestaan laimentaa liikkeellä olevan rahan arvoa ja tekee omaisuuserien ostamisesta kalliimpaa.
Kun olet haluat myydä omat kultaesineesi ja selvittää niiden hinnan, voit tilata meiltä ilmaisen myyntipakkauksen kultaesineillesi. Pakkaa esineet pakettiin ja lähetä se meille arvioitavaksi. Arviointi ei maksa mitään eikä velvoita sinua mihinkään ja reaaliaikainen kullan hinta on helppo selvittää.
Jos kullan hinta kiinnostaa sinua sijoitusmielessä, ole meihin yhteydessä: [email protected]
Kullan hinta pysyy melko tasaisena vuodesta toiseen, sillä sen arvo ei laske ja nouse samalla tavalla kuin tavallisen paperirahan arvo. Hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten inflaatio, kysyntä ja tarjonta, Yhdysvaltain dollarin arvo ja niin edelleen. Kulta on monelle mieluinen sijoituskohde sen vakauden takia ja sijoittaminen kultaan kasvaa yleensä etenkin vaikeina taloudellisina ja poliittisina aikoina.
Kulta on tärkeä ja kysytty jalometalli, jota on nykyään yhä vaikeampi löytää, sillä maailman “helppo kulta” on jo kaivettu. Tämä vaikuttaa myös kullan hintaan.
Jos haluat selvittää omien kultaesineidesi hinnan, tilaa meiltä ilmainen myyntipakkaus esineillesi. Lähetämme sen suoraan kotiisi, jotta voit turvallisesti pakata esineet ja lähettää ne meille arvioitavaksi.
Aiheeseen liittyviä uutisia
