fbpx
Kullan maailman­markkinahinta

56,23 €/g (24k)

Kullan hintakehitys (20 v.)

461,89 %

Olemme juuri nyt

Verkossa

Kullan maailman­markkinahinta

56,23 €/g (24k)

Kullan hintakehitys (20 v.)

461,89 %

Olemme juuri nyt

Verkossa

Viiden ikonisen kultakolikon historia maittain

Viiden ikonisen kultakolikon historia

1960-luvun puolivälissä Bretton Woods-järjestelmä oli hajoamassa kasvavan inflaation pelon ja dollariin kohdistuvien paineiden kasvaessa. Tämä epävakaus johtui osittain siitä, että Yhdysvalloilla ei ollut tarpeeksi kultaa dollareiden rahoittamiseen. Vuonna 1971 riittämättömän kullan puute johti siihen, että presidentti Richard Nixon lopetti dollarin vaihdettavuuden kullaksi, mikä teki dollarista fiat-valuutan. Monet sijoittajat halusivat ostaa esimerkiksi kultaharkkoja ja -kolikoita suojatakseen omaa talouttaan inflaatiolta, mutta tavalliset kuluttajat eivät päässeet tuolloin käsiksi kultaan Yhdysvalloissa.

Etelä-Afrikan kaivoskamari näki mahdollisuuden edistää kullan vientiä kaivoksistaan tarjoten sijoittajille mahdollisuuden ostaa kultaa. Tällöin luotiin kultaharkkoja, joista sijoittajien ei tarvinnut maksaa tulleja.

Monet maat ovat painattaneet kultakolikoita, joista on vuosien saatossa tullut arvokkaita ja haluttuja joko keräily- tai sijotusmielessä. Tässä artikkelissa katsomme viittä ikonista kultakolikkoa maailmalta.

Etelä-Afrikan kultainen Krugerrand

Vuonna 1967 syntyi maailman ensimmäinen kultakolikko, Krugerrand, jonka nimi oli yhdistelmä Etelä-Afrikan johtajan Paul Krugerin sukunimestä ja randista, maan valuutasta. Kolikon etupuolella on Krugerin profiili, kun taas kääntöpuolella on Etelä-Afrikasta löytyvä gasellia muistuttava eläin.

Näillä liikkeeseen lasketuilla kolikoilla ei kuitenkaan ole rahallista arvoa. Niiden arvo perustuu täysin kullan vallitsevaan hintaan. Ne on valmistettu 0,917 puhtaasta kullasta ja kupariseoksesta, joka tekee niistä kovempia ja antaa niille myös oranssin kiillon. Tämä puhtausaste tunnetaan kruunukultana, joka on sama seos, jota käytettiin brittiläisissä kultakolikoissa.

Alle 50 000 Krugerrandia laskettiin liikkeeseen vuosittain aina vuoteen 1969 saakka.

Vuoteen 1980 mennessä Krugerrandien osuus maailman kultaharkkojen markkinoista oli 90 prosenttia. Tämä tilanne jatkui 1980-luvun alkupuolella, mutta vuosikymmenen puoliväliin mennessä maailmanlaajuinen huoli oli lisääntynyt Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikkaan liittyen. Lokakuussa 1985 presidentti Ronald Reagan allekirjoitti toimeenpanomääräyksen, joka kielsi Krugerrandien tuonnin Yhdysvaltoihin. Presidentti George H.W. kumosi sen vasta vuonna 1991. Kolikon debytoimisen jälkeen kuluneiden 53 vuoden aikana on lyöty yli 60 miljoonaa kultaista Krugerrandia.

Kanadan kultainen vaahteranlehti

Koska rotuerottelun aiheuttama maine heikensi Krugerrandin vetovoimaa, muut rahapajat ympäri maailmaa saivat hyvän raon viedä myös omat kultakolikkonsa markkinoille. Kanadan, Yhdysvaltojen, Kiinan, Iso-Britannian ja muiden suurten valtioiden rahapajat debytoivat seuraavina vuosina omat kultakolikkonsa.

Kanadasta löytyi 1800-luvun lopulla suuria kultaesiintymiä. Kaivosyhtiöt kannustivat Kanadan hallitusta tuottamaan Kanadassa louhitusta kullasta tehtyjä kultaharkkoja, jotka olisi suunnattu sijoittajille heidän omassa maassaan, sekä Yhdysvalloissa että sen ulkopuolella. Se oli myös hyvä vaihtoehto Krugerrandille.

Syyskuussa 1979 Kanadan rahapaja laski liikkeeseen maailman ensimmäisen 24 karaatin kultakolikon. Kolikon etupuolella oli Arnold Machinin luoma kuningatar Elisabetin kuva ja kääntöpuolella Walterin Ottin suunnittelema vaahteranlehti.

Amerikan kultainen kotka

Vuonna 1986 amerikkalaiset kultakolikot tulivat markkinoille. Tuolloin Kanadan kultakolikot kattoivat kaksi kolmasosaa kultaharkkojen markkinoista. Amerikkalaiset kultakolikot suunniteltiin myös vaihtoehdoksi Krugerrandille, ja lain mukaan ne piti valmistaa Yhdysvalloissa louhitusta kullasta. Itse asiassa kolikot koostuivat samasta kulta-kupariseoksesta ja niillä oli sama 0,917:n puhtaus kuin Krugerrandeilla.

Amerikkalaisissa kolikoissa komeili tietysti kultainen kotka.

Amerikkalaisista kolikoista tuli nopeasti maailman johtava kultakolikko, mutta 1980-luvun lopulla Kanadan valmistamat kultakolikot saivat takaisin kärkipaikkansa. Kultaisen vaahteranlehden suosio johtui puhtaiden kultakolikoiden kasvavasta kysynnästä erityisesti Japanin ja Hongkongin sijoittajien taholta.

Kiinan kultainen panda

Kultaa on louhittu Kiinassa yli 2000 vuotta, ja nykyään maa on maailman suurin kullantuottaja. Vuonna 1982 China Gold Coin Corp., Kiinan keskuspankin tytäryhtiö, toi markkinoille kultakolikoita, joiden puhtausaste oli 0,999 1 unssissa, ½ unssissa, ¼ unssissa ja 1/10 unssissa.

Näiden kolikoiden kääntöpuolella on joka vuosi erilainen kuva rakastetusta jättiläispandasta, joka on sekä Kiinan että Maailman luonnonrahaston symboli. Kultapandat olivat myös ensimmäisiä kultakolikoita, joissa oli vaihtuvia vuosimalleja. Päätös muuttaa ulkoasua joka vuosi tehtiin niiden kansainvälisen houkuttelevuuden ja kolikoiden keräilykelpoisuuden lisäämiseksi.

Iso-Britannian kultainen Britannia

Iso-Britannian kuninkaallinen rahapaja on myös maailman johtava kultakolikoiden valmistaja. Vuodesta 1817 lähtien se on valmistanut kultakolikoita, joita käytettiin kansainvälisessä kaupassa ja joita valmistettiin useissa siirtomaa-ajan rahapajoissa Australiassa, Kanadassa ja Intiassa. Niiden pieni koko ja 0,2354 unssin paino tekivät niistä houkuttelevia kaikille.

Vuonna 1987 rahapaja esitteli kultaisen Britannian, jonka nimellisarvo on 100 puntaa ja jonka etupuolella on muotokuva kuningatar Elisabetista ja kääntöpuolella Britannian, Britannian naishahmon, kuva.

Alkuperäinen kääntöpuoli on Philip Nathanin suunnittelema. Siinä näkyy Britannia, jolla on korintilainen kypärä ja Neptunuksen sauva oikeassa kädessään ja kilpi vasemmassa kädessään.

Yhteenveto

Kultakolikot ovat edelleen haluttua tavaraa joko keräily- tai sijoitusmielessä. Vaikka kultakolikoita ei voi käyttää maksuvälineenä, fyysiseen kultaan sijoittaminen on hyvä tapa hajauttaa omaa taloutta ja sijoituksia. Monet sijoittajat hankkivat mielellään kultakolikoita ja säilyttävät niitä esimerkiksi kassakaapissa. Kultakolikoiden arvo riippuu aina kullan hinnasta.

Jaa

2 ajatusta aiheesta “Viiden ikonisen kultakolikon historia maittain”

  1. Paluuviite: Viiden ikonisen kultakolikon historia maittain – Suomen kultareservi

  2. Paluuviite: Viiden ikonisen kultakolikon historia maittain - Suomen kultareservi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Postikulta kampanja!

10 € bonus, yli 100 € myynnistä.

Kampanja voimassa rajatun ajan.
Myyntipakkauksen tilaus on täysin maksuton ja saapuu kotiovellesi lähipäivinä.
Myyntipakkaus sisältää kaiken tarvitsemasi kullan myyntiä varten. Kaikki lähetyksemme ovat automaattisesti vakuutettuja 5000 € asti.