”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
Mistä kulta tulee?
Valitettavasti maahisia ei ole olemassa, joten emme löydä kultaruukkuja sateenkaaren päästä. Alkemistit eivät myöskään koskaan onnistuneet muuttamaan perusmetalleja kullaksi. Miten kulta siis syntyy? Jos muistelemme lukion kemian tunteja, saatamme muistaa, että kulta on puhtaimmassa muodossaan itse asiassa alkuaine, joka on merkitty symbolilla AU alkuaineiden jaksollisessa taulukossa. Kultaa ei siis muodostu – ainakaan maan päällä.
Kulta, kiiltävä keltainen metalli, jota arvostetaan sen kauneuden ja muokattavuuden takia ja jota käytetään monilla eri teollisuudenaloilla, syntyy itse asiassa massiivisten tähtien sisällä, kun ne räjähtävät supernovaksi. Kun tähti on supernova ja muodostaa kultaa, jalometallin täytyy matkustaa Maahan jollain tavalla. Tutkimalla muinaisia kivinäytteitä erittäin tarkoilla instrumenteilla tiedemiehet ovat löytäneet todisteita siitä, että saatavilla oleva kulta saapui maapallolle asteroidien kautta, kun Maa oli vielä melko nuori.
Tässä on toinen mielenkiintoinen tosiasia: planeetan alkuperäisen muodostumisen aikana raskas rauta upposi sen keskelle muodostaen planeetan ytimen. Tämä rauta vei mukanaan muita raskaita elementtejä, kuten kultaa. Suurin osa maapallolla olevasta kullasta piilee siis maan ytimessä. Kultaa löytyy kuitenkin jonkin verran myös maan kuoresta ja näin ollen ihmiset onnistuvat löytämään sitä.
Tutkijat sanovat, että kultaa on itse asiassa kymmenen kertaa enemmän maankuoressa verrattuna siihen, jos kultaa olisi ollut jo maan päällä silloin, kun planeettamme vielä muodostui. Tämä antaa uskottavuutta sille väittämälle, että kullan on täytynyt saapua maan päälle myöhemmin: on todennäköistä, että asteroidit toivat sen tänne.
Kultaa on löydetty monista eri paikoista, kuten puroista, kallioiden reunoista ja tietysti maan alta. Eri aikoina maapallon historiassa kuumat nesteet ovat kierrättäneet kultaa kivien läpi, ja kullan painon ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi kulta on saattanut muodostua niin sanotuksi kultasuoneksi. Toisissa tapauksissa kultahiutaleet ja -kimpaleet katkesivat ja vesivirrat veivät ne pois. Koska kulta on suhteellisen raskasta, se uppoaa purojen ja jokien pohjalle.
Arvioiden mukaan kaikki ihmiskunnan historian aikana louhittu kulta on yhteensä noin 152 000 tonnia. Tämä kuulostaa suurelta määrältä, mutta se riittää vain 60 traileriin. Tutkijat uskovat, että valtamerissä ja niiden alla on edelleen kahdeksan kertaa enemmän kultaa kuin mitä on koskaan louhittu läheltä planeettamme pintaa. Kuten myös Maan sulassa ytimessä luultavasti kelluva kulta, suurin osa Maan päällä olevasta kullasta on saavuttamattomissa tai yksinkertaisesti liian kallista louhittavaksi. Mielenkiintoista on se, että kultaa on löydetty kaikista maanosista Etelämannerta lukuun ottamatta. Tietenkin on mahdollista, että jopa tuolla mantereella on jonkin verran kultaa kaiken jään alla.
Kun puhutaan tuotteen tai asian arvosta, arvoon vaikuttaa aina kysyntä-tarjonta -suhde. Mitä vähemmän jotain haluttua tavaraa on tarjolla, sen kalliimmaksi se tulee. Toisaalta jos tiettyä tavaraa on saatavilla paljon eikä sille ole juuri kysyntää, sen hinta on edullisempi.
Kultaa ei ole mahdollista valmistaa. Se on alkuaine, jota on Maan päällä vain tietty määrä. Näin ollen sitä on olemassa rajallinen määrä, mikä tekee sen hinnasta korkean. Kullan hintaa ja arvoa lisää myös se, että kyseessä on haluttu jalometalli.
Kullan arvokkuuden takia se on ollut myös hyvä sijoituskohde ja erinomainen tapa hajauttaa omaa sijoitussalkkua. Kultakuumeen aikana kullan hinta oli kuumimillaan, mutta se on myöhemmin noussut ja laskenut maailmantalouden tilanteesta riippuen. Tällä hetkellä monet sijoittajat etsivät mahdollisuuksia sijoittaa kultaan joko suorasti tai epäsuorasti, sillä kullan arvon tiedetään pysyvän myös tulevaisuudessa suhteellisen samana sen rajallisuuden takia.
Kulta on alkuaine, jota ei ole mahdollista valmistaa. Kaikki maan päällä oleva kulta on siis sellaista, mikä on ollut olemassa jo maapallon alkuajoista saakka ennen kuin ihmiset edes tulivat maan päälle. Kultaesiintymiä on ympäri maailmaa (myös Suomessa) ja kultaa on louhittu muun muassa joista, kallioista ja jopa maan alta.
Maailman koko kultamäärästä niin sanottu “helppo kulta” on jo louhittu, minkä takia kaivostyöläiset joutuvat kaivamaan yhä syvemmälle maankuoreen löytääkseen kultaa. Kullan tehokas kierrättäminen onkin yksi parhaista tavoista varmistaa, että kultaa riittää myös tulevaisuudessa esimerkiksi uusien korujen valmistukseen.
Kullan arvo on historiallisissa huippulukemissa, joten tänä päivänä tienaat reilusti yli 1000 € jo 50 grammalla kultakoruja. Paljonko kultakorusi ovat arvoa juuri nyt, laske tarkka myyntihinta kullan hintalaskurilla.
Aiheeseen liittyviä uutisia