Palkittu yhtenä alamme vahvimpina – Suomen Kultareservi Oy
Milloin kulta on tullut maapallolle ja mistä meidän kultamme on peräisin?
Kultaa esiintyy maapallolla tämän ytimessä, vaipassa ja kuoressa. Ytimessä oleva kulta on peräisin maapallon syntyajoilta, jolloin se vajosi sinne muiden raskaiden metallien kuten raudan mukana. Maankuoressa ja vaipassa oleva kulta on peräisin lähes 4 miljardia vuotta sitten maahaan iskeytyneistä meteoriiteista. Planeettamme oli tällöin pitkälti sulaa ja mm. kulta, joka kuuluu painavimpiin alkuaineisiin, vajosi melkein kokonaisuudessaan planeetan ytimeen.
Tähtitieteilijät tietävät, että alkuräjähdyksessä syntyi vain kevyimpiä alkuaineita eli vetyä ja heliumia. Sitä raskaammat alkuaineet ovat syntyneet myöhemmin tähtien sisällä niiden tuhoutuessa.
Suurin osa raskaista alkuaineista (kuten kulta, platina ja uraani) on syntynyt joko tähtien romahtamisessa syntyneissä supernovissa tai kahden neutronitähden yhdistymisessä.
Granadan yliopisto on tutkinut Argentiinan eteläosassa olevaa aluetta, missä maankuori on suhteellisen kultarikasta. Tutkimuksessa sanotaan, että ns. vaippapluumit ovat veden avulla tuoneet kultaa lähemmäs maanpintaa, niin että sitä on voitu louhia. Kyseisiä pluumeja ei esiinny kaikkialla maapalloa yhtä paljon, joka selittää miksi on isoja eroja kultaesiintymisissä eri puolilla maailmaa.
Hyödynnettävissä oleva kulta esiintyy maankuoressa irrallisina kultahippuina maaperässä, sekä meressä. Kulta esiintyy luonnossa yleensä metallisena sekä lähes puhtaana kultana, että metalliseoksina. Yleisimmin kulta esiintyy seoksena hopean kanssa, mutta vähäisissä määrin myös kuparin, raudan ja palladiumin kanssa. Maanpinnan kulta on muodostunut syvällä maankuoressa, josta se on noussut veden mukana ylös ja kiteytynyt, yleensä kvartsin sisään. Kun eroosio ja kemiallinen rapautuminen kuluttavat kalliota, kultasuonet paljastuvat ja kulta irtoaa ajan myötä. Näin syntyneet kultahiput asettuvat maaperään ja joenuomiin.
Alle kaksi prosenttia kullasta esiintyy kultahippuina. Kultahiput ovat 20–23 karaatin kultaa (huom ei ikinä 24 karaatia). Suurin koskaan löydetty kultahippu oli Australian Victoriasta vuonna 1869 löydetty ”Welcome Stranger”, jonka nettopaino oli 72,02 kilogrammaa. Suurin yhä olemassa oleva kultahippu on 27,21 kilogramman painoinen ”Hand of Faith”, joka myös löydettiin Victoriasta, vuonna 1980. Suurin Suomesta löytynyt hippu on vuonna 1935 löytynyt 393-grammainen ”Evert”.
Mikäli sattuisit löytämään samankokoisen kultahipun tänä päivänä, rikastuisit seuraavasti:
Welcome Stranger – 3 754 402,00 €
Hand of Faith – 1 418 457,00 €
Evert – 20 487,00 €
Lisätietoja mihin kullan hinta perustuu.
Maailman valtamerissä on yli kymmenen miljoonaa tonnia kultaa, mutta sen pitoisuus on hyvin alhainen, eikä sen erottelu ole ollut kannattavaa.
Aiheeseen liittyviä uutisia
