fbpx

Mistä tiedän onko kultakoruni aitoa kultaa vai “väärennettyä” kultaa?

silver colored ring on black textile

Löytyykö tapaa, jolla voin itse, kotona selvittää esineiden pitoisuuden, eli karaatin?

On monta tapaa selvittää kultaesineiden pitoisuus, vaikka kaikki tavat eivät ole kovin yksinkertaisia. Useasti selvittämiseen tarvitsee välineitä joita kotoa ei löydy, ellei ole alan ammattilainen.

Ensimmäinen ja myös helpoin tapa selvittää kultaesineen pitoisuus on tarkistamalla löytyykö esineestä leimoja. Suomessa on laissa määrätty, että kultaesineet tulee aina merkitä. Sillä kulta ja muut jalometallit ovat aina olleet arvokkaita, on näitä yritetty väärentää iät ja ajat.

On hyvä ottaa tavallinen suurennuslasi (mikäli kotoa ei löydy luuppia), jolla katsoa leimoja. Toki leimoja voi nähdä myös ilman suurennuslasia, mutta monesti tämä voi olla hankalaa. Myös leimat voivat kulua epäselkeäksi, sillä kulta on pehmeä raaka-aine. Suurennuslasi tai luuppi voi mahdollisesti auttaa leiman löytämisessä sekä tämän selvittämisessä. Esineissä voi löytyä useampia eri leimoja pitoisuusleimojen lisäksi.

8 karaattia on matalin kultapitoisuus, jolloin kultaa voi kutsua nimenomaan kullaksi. Karaatti tarkoittaa 24-osia, esim. 14 karaattia on 14/24 = 583,33 ‰ (585 promillea), eli 58,5 %: a. Mutta on yksinkertaisempaa merkitä karaattimäärä prosentteina, jolloin tosiaan 14 karaattia merkitään 585. Myös ”14K” leimaa käytetään.

Matalin kultapitoisuus on tosiaan 8 karaattia, joka merkitään 333. Tämä siis tarkoittaa, että esineessä on 33,3% puhdasta kultaa. Puhdas kulta on 24 karaattia, joka merkitään 999,9, mikä yksinkertaisesti tarkoittaa, että esine on 99,99% puhdasta kultaa.

Kultaesineitä siis löytyy kaikissa karaateissa 8K ja 24K välillä?

Kyllä. Mutta on hyvin harvinaista, että kultaesineitä (muita kuin kultaharkkoja) valmistetaan täysin puhtaasta kullasta. Kuten aikaisemmin mainittu, on kulta hyvin pehmeä raaka-aine, joten esineisiin ”täytyy” lisätä muita (jalo)metalleja. Tällöin esine tulee kestävämmäksi, eikä rikkoudu yhtä helposti. 24 karaatin esineitä toki löytyy, mutta nämä ovat erittäin, erittäin harvinaisia. Yleensä puhdasta kultaa näkee ainoastaan kultaharkoissa.

23 karaattinen kulta on jo paljon tavallisempaa. Esimerkiksi isovanhempien vihkisormukset ovat hyvin useasti 23K kultaa. 23 karaatin kulta on 95,8% puhdasta kultaa, merkintä esineessä voi siis olla 23K tai 958. Yleensä 23 karaatin esine merkitään 23K. Mahdollisesti syynä voi olla ettei leima muistuttaisi sterling-hopean leimalta, joka merkitään 925. Tällöin sterling-hopeasta tehty esine, joka olisi kullattu, voisi helposti näyttää 23K kultaesineeltä, vaikka kyseessä olisi täysin eri jalometalli.

Tavallisimmat karaatit pohjoismaissa ovat 14K (585) ja 18K (750). Suomessa käytämme tavallisesti 14K, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa standardi on 18K. Ruotsissa tilanne poikkeaa muista Euroopan maista, sillä lähes kaikkialla Euroopassa standardi on 14K.

Tässä tavallisimmat (eniten käytetyt) karaatit:

KaraattiLeimaPuhtaan kullan määrä
24K24K, 24 kt, 999100%
18K18K, 18kt, 75075%
14K14K, 14kt, 58558.5%
10k10K, 10kt, 41741.7%

Kultaesineistä löydät monesti myös muita leimoja kuin pitoisuusleimoja, mm. tekijän nimileima, vuosileima sekä jopa myös paikkakuntaleima. Vanhoissa esineissä saattaa olla sahalaitakuvio, joka on ammattikunnan vanhimman (oltermannin merkki), esineen tarkastamisesta. Leimojen avulla ostaja voi varmistua esineen alkuperästä ja tämän jalometallipitoisuudesta.

Meillä Suomessa täydellinen leimasarja on seuraava:
Nimileima, tarkastusleima (kruunuleima), pitoisuusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia, yli yhden gramman kultaesineissä tulee ainoastaan pakollisesti olla kaksi leimaa: rekisteröity nimileima sekä pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.

* Nimileima voi olla iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Nimileimat rekisteröidään Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (TUKES).
* Tarkastusleimalla tietää, että valmistaja on rekisteröity ja se on tae mm. pitoisuuden tarkastamisesta.
* Pitoisuusleima voi esimerkiksi olla 14K tai 585.
* Vuosileima kertoo valmistusvuoden, esim. P9 = 2016.
* Paikkakuntaleiman käyttö on vapaaehtoinen. Ennen leima kertoi tarkastuspaikan, nykyisin valmistuspaikkakunnan.

Näillä puheilla, mikäli löydät esineestäsi leimoja, voit näiden avulla saada selville jopa koko esineen historian. Missä paikkakunnalla esine on valmistettu, minä vuonna, mikä tämän pitoisuus on ja kuka tämän on valmistanut.

Muut keinot ovat mm. ”prober-testi”, joka tehdään regialla (aqua regis). Regia on typpihapon ja suolahapon seos. Kyseisellä seoksella on ainutlaatuinen kyky liuottaa sekä kultaa että platinaa, jotka ovat kestäviä puhtaille hapoille.

XRF-säteilyllä voidaan selvittää esineen kultapitoisuus. XRF-säteilyä syntyy, kun fluoresenssisäteilyä emittoituu näytteestä, jota kiihdytetään röntgenlähteellä (esimerkiksi röntgenputkella tai säteilevällä aineella). Fluoresenssisäteily on jokaiselle alkuaineelle ominaista, joten sitä voidaan käyttää määrittelemään, mitä alkuainetta ja kuinka paljon kyseistä alkuainetta on näytteessä. Sitä voidaan käyttää sekä kvalitatiiviseen (eli laadulliseen, mikä alkuaine on kyseessä), että kvantitatiiviseen (eli määrälliseen, kuinka paljon kyseistä alkuainetta on näytteessä). Jokainen alkuaine tuottaa uniikin setin juuri sille alkuaineelle ominaisia röntgensäteitä, joiden avulla analysaattori pystyy tunnistamaan alkuaineen.  Tällaisen XRF-analysaattorin hankintahinta on noin 20.000€, joten harvemmalla tällainen löytyy kotoa. Mutta mikäli löytyy, on tämä myös yksi tapa, jolla voidaan selvittää eri esineiden jalometallipitoisuus.

Onneksenne, teidän ei tarvitse hankkia typpihapon ja suolahapon seosta, XRF-analysaattoria tai käydä koulutusta näiden testien ymmärtämiseen. Suomen Kultareservi on täällä teitä sitä varten. Palvelemme ympäri Suomea, käymme kuukausittain suomen suurimmissa paikkakunnissa ja pyrimme käymään myös pienemmissä paikkakunnissa noin joka toinen kuukausi.

Törmäätte Sebastianiin (artikkelin kuvassa) tai johonkuhun hänen kollegoistaan meidän arviointi- ja ostotapahtumassa. Selvitämme teille nopeasti ja turvallisesti esineen pitoisuuden, mahdollisesti tämän historian, tarkan painon ja tämänhetkisen arvon. Oli esineissä sitten leimoja tai ei, niin saamme teknillisen testin myötä selvitettyä esineen kultapitoisuuden, mikäli esineessä on kultaa. Punnitsemiseen käytämme CE-merkittyjä vaakoja, jotka antavat 100% tarkkuudella painon, aina kahteen desimaaliin asti.

Arviointitilaisuus on täysin ilmainen, eikä asiakkaillamme ole myyntivaatimusta. Paikan päälle voi tulla pelkästään arvioimaan esineidensä arvon tai halutessa voi kulta vaihtua rahaksi. Maksun ja kuitin saatte aina heti paikan päällä.

Kaikki ostamamme kulta sulatetaan, jotta vanha tarpeeton kulta pääsee uuteen, parempaan käyttöön. Lisätietoja kullan sulatusmenetelmästä löydätte aikaisemmasta artikkelistamme (https://suomenkultareservi.fi/kullan-jalostus/).

Kullan hinnasta lisää täältä.

Lämpimästi tervetuloa kaupankäyntitilaisuutemme, kun vierailemme kaupungissasi.

Yhteydenotot: [email protected]

Ystävällisin terveisin
Suomen Kultareservi

Vieritä ylös