Kullan hinta OSA 4: 2012–2020 – Vaikenemisen vuodet vai uuden aikakauden alku?
Kultaa on käytetty tuhansia vuosia maksuvälineenä, statussymbolina ja arvon säilyttäjänä. Sen kiilto ja harvinaisuus ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan, mutta kullan hinnan määrittäminen rahassa on yllättävän tuore ilmiö. Vasta 1800-luvulla kullan arvo sidottiin virallisesti rahaan, kun kultakanta otettiin käyttöön eri maissa.
Kultakanta oli järjestelmä, jossa maiden valuutat sidottiin suoraan kullan arvoon. Iso-Britannia otti kultakannan käyttöön vuonna 1816, Suomi seurasi perässä vuonna 1878. 1800-luvun loppuun mennessä kultakanta hallitsi maailman valuuttajärjestelmää. Kultakannan ansiosta tietty määrä valuuttaa vastasi aina tiettyä määrää kultaa, mikä toi vakautta, mutta myös rajoituksia rahapolitiikkaan.
Kun Bretton Woods -järjestelmä hajosi vuonna 1971, kullan sidonnaisuus valuuttoihin päättyi. Kullan hinta alkoi sen jälkeen muodostua vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Yhdysvalloissa yksityishenkilöt saivat jälleen ostaa kultaa vasta vuodesta 1975 alkaen.
Vuoden 1980 tammikuussa kullan hinta nousi 850 dollariin per unssi. Nousua vauhdittivat Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin, Iranin panttivankikriisi ja öljykriisin seurauksena kiihtynyt inflaatio. Vain kolmessa päivässä hinta nousi 160 dollaria – rajuin piikki siihen mennessä.
Finanssikriisin puhjettua 2008 kullan hinta nousi nopeasti yli 800 dollarin. Vuonna 2011 saavutettiin uusi huippu: 1 830 dollaria per unssi. Taustalla olivat keskuspankkien massiiviset elvytystoimet, dollarin heikentyminen ja sijoittajien tarve turvasatamalle.
Vuodesta 2019 lähtien kullan hinta lähti jälleen nousuun. Epävarmuus maailmantaloudessa, koronapandemian vaikutukset ja keskuspankkien rahapolitiikka nostivat kullan hinnan yli 1 800 dollariin per unssi vuoden 2020 aikana.
Kullan hinnan vaihtelut eivät ole sattumaa. Kulta toimii turvasatamana silloin, kun sijoittajat pelkäävät osakemarkkinoiden tai fiat-valuuttojen heikkoutta. Kullan arvo heijastaa:
Tällä hetkellä kullan maailmanmarkkinahinta on noin 92 €/g. Vielä 2000-luvun alussa kulta maksoi alle 10 €/g. Vuonna 2019 keskihinta oli noin 40 €/g. Kasvu on ollut tasaista mutta viime vuosina kiihtyvää. Tämä kehitys on nähtävissä myös artikkelissamme Kullan hinta – ajankohtainen kurssi ja pitkän aikavälin kehitys.
Suomalaiset 14 karaatin kultakorut sisältävät noin 58,5 % puhdasta kultaa. Esimerkiksi 50 gramman koruerä voi nykyhinnoilla tuoda sinulle yli 2000 €. Harkitsetko myyntiä? Nyt voi olla paras hetki vuosikymmeniin:
📩 Tilaa maksuton myyntipakkaus ja saat tarjouksen ilman myyntipakkoa.
📍 Katso missä olemme lähelläsi – voit myös asioida paikan päällä.
🔍 Vertaa hintoja Suomen kattavimmasta hintaraportista ja tee faktoihin perustuva päätös.
Kullan hinnan historia on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Se on ollut sekä vakauden perusta että epävarmuuden mittari. Viime vuosien kehitys viittaa siihen, että kullan rooli sijoittajien turvasatamana on vahvistunut entisestään. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, historia opettaa: kullan arvolla on tapana nousta pitkällä aikavälillä.
Jos aihe kiinnostaa, tutustu myös:
Aiheeseen liittyviä uutisia
