Kullan hinta OSA 4: 2012–2020 – Vaikenemisen vuodet vai uuden aikakauden alku?
Me kaikki käytämme valuuttaa päivittäin, mutta harva pysähtyy miettimään, miten epävakaa raha voi pitkällä aikavälillä olla. Euro, dollari, punta – nämä ovat meille tuttuja, mutta ovatko ne todella luotettavia arvon säilyttäjiä? Entä miten ne vertautuvat kultaan, jonka arvo on säilynyt tuhansia vuosia?
Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mikä tekee kullasta poikkeuksellisen vakaata – ja miksi yksikään maailman valuutta ei ole kestänyt samalla tavalla aikaa.
Jokainen fiat-valuutta on kohdannut saman kohtalon: inflaation. Osa valuutoista on kadonnut historian hämärään kokonaan. Esimerkiksi Saksan markka, Ranskan frangi ja Suomen markka ovat nyt vain muistoja. Inflaation myötä niiden ostovoima katosi – arvoa ei enää ollut.
Entä kulta? Yli 5 000 vuoden ajan se on säilyttänyt asemansa vaihdannan välineenä, arvon mittarina ja turvasatamana. Vielä tänäkin päivänä keskuspankit, sijoittajat ja kansalaiset ympäri maailmaa luottavat kultaan tilanteissa, joissa paperiraha ei enää riitä.
Katso myös: Mihin kullan hinta perustuu?
Valuuttojen arvoa ei heikennä sattuma – vaan ihmisten ja hallitusten tekemät päätökset. Tässä tärkeimmät syyt:
Kun kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat. Esimerkiksi koronan jälkeen palveluiden ja tuotteiden kysyntä palasi nopeasti, mutta tarjonta ei pysynyt perässä – tämä nosti hintoja ja heikensi valuuttojen ostovoimaa.
Kun raaka-aineet tai palkat kallistuvat, yritykset siirtävät kulut hintoihin. Tämä kiihdyttää inflaatiota, kuten nähtiin puutavaran hintojen noustessa jopa 400 % vuonna 2021.
Jos rahaa “painetaan” enemmän kuin talous kasvaa, seuraa inflaatio. Esimerkiksi vuosina 2020–2021 Yhdysvallat laski liikkeelle valtavia rahamääriä, mikä sysäsi liikkeelle uuden inflaatioaallon.
Jos palkat nousevat, mutta työn tuottavuus ei, hintojen on noustava. Lopputuloksena – jälleen – inflaatio.
Toisin kuin fiat-valuutta, kultaa ei voi “luoda” lisää painamalla. Sen määrä kasvaa hitaasti ja vaivalloisesti louhintaprosessien kautta. Tämä tekee siitä erityisen houkuttelevan sijoituskohteen silloin, kun inflaatio syö muiden omaisuuserien ostovoimaa.
Kullan hinta nousee usein silloin, kun valuutan arvo laskee. Tämä on nähty toistuvasti historiassa – myös viime vuosina. Vuoden 2000 alussa kullan hinta oli alle 10 €/g. Nyt, vuonna 2025, se on noussut noin 95 €/g – yli 700 % kasvua 20 vuodessa.
Lue myös: Kullan arvon historia – ja tulevaisuuden näkymät
Kultaa ei käytetä enää arjen maksuvälineenä, mutta se toimii tehokkaana tapana säilyttää vaurautta pitkällä aikavälillä. Siksi yhä useampi hajauttaa säästönsä ja varallisuutensa osittain fyysiseen kultaan – ei vain sijoitustuoton vuoksi, vaan turvaksi järjestelmäriskiä vastaan.
Fyysinen kulta ei ole kytköksissä yhdenkään valtion rahapolitiikkaan. Se ei heikkene poliittisten päätösten tai keskuspankin korkotoimien seurauksena. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen omaisuusluokan globaalissa mittakaavassa.
Yhä useampi yllättyy positiivisesti: vanhoilla kultakoruilla voi tienata enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi:
“Pelkästään 50 grammalla kultaa voi tienata yli 2 000 €.”
Yksi asiakkaistamme toi kesällä arvioitavaksi sekä omia että perintönä saatuja koruja. Arvion jälkeen hänelle tarjottiin 2 540 € – asiakas oli häkeltynyt ja oli kirjaimellisesti hiljaa minuutin verran – sillä oli kuvitellut saavansa alle 100 €. Tämä kertoo kullan pitkästä nousutrendistä ja siitä, miten paljon arvoa voi olla kodin kaapissa pölyttymässä.
Tutustu kullan hintavertailuun, joka näyttää avoimesti markkinoiden parhaat kullan ostohinnat.
📦 Tilaa maksuton myyntipakkaus – arviointi on ilmainen, eikä myyntipakkoa ole
📍 Katso milloin olemme lähistölläsi
Raha syntyy, heikkenee ja katoaa. Kulta pysyy.
Vaikka arjen maksaminen vaatii edelleen euroja, varallisuuden suojaaminen kannattaa tehdä kullalla. Se ei tarvitse pankkeja, ei lupaa, ei teknologiaa. Se vain on – aina ollut ja tulee aina olemaan.
Aiheeseen liittyviä uutisia
