Kullan hinta, mihin hinta perustuu ja mitkä asiat vaikuttavat hintaan?

Mihin kullan hinta perustuu ja kuka kullan hinnan määrää?

Kullan hinta on hyvin kompleksi asia, joka riippuu sadoista eri tekijöistä. Tässä artikkelissa käymme läpi ne suurimmat tekijät, mitkä vaikuttavat kullan hinnan kehitykseen, mm.

• Keskuspankkien varaukset
• Yhdysvaltain dollarin arvo
• Korujen ja teollisuuden kysyntä
• Varallisuuden suojelu
• Sijoitusnäkemys
• Kullan tuotanto
• Tarjonta ja kysyntä
• Inflaatio
• Tarjous ja kysyntä

Hyvin nopeaa huomaa, että kullan hinta ei missään nimessä ole yksinkertainen aihe. Ottaen vielä huomioon, että nykymaailmassa, jossa yksi ”twiittaus” Donald Trumpilta voi heittää markkinat päälaelleen. Täten on kaikille selvä, että markkinoiden ennustaminen nykymaailmassa on huomattavasti vaikeampaa kuin mitä se on ollut aikaisemmin. Emme viittaa, että markkinoiden ennustamista aikaisemminkaan on ollut helppo ennustaa. Mutta tänä päivänä löytyy vielä enemmän tekijöitä mitkä voi vaikuttaa markkinaan, joka tekee asiasta vaikeampaa.

Keskuspankkien varaukset

Keskuspankit pitävät rahana valuuttoja ja kultaa. Kun keskuspankit hajauttavat rahavarojaan poispäin kertyneistä paperivaluutoista kullaksi, kullan hinta yleensä nousee. Monilla maailman kansakunnilla on varantoja, jotka koostuvat pääasiassa kullasta.

Bloombergin mukaan, maailmanlaajuiset keskuspankit ostivat eniten kultaa sen jälkeen, kun Yhdysvallat luopui kultastandardista vuonna 1971. Kultastandardi ”Gold Reserve Act” muutti dollarin sidoksen 1/35 unssiin, sidos oli voimassa vuoteen 1971. Nimellisesti Yhdysvalloissa pidettiin kulta- tai hopeakantaa 1970-luvulle asti, siten että 35 dollaria = 1 troy-unssi (31.1 g) kultaa. Mutta oikeus vaihtaa seteleistä kultaan oli vain muilla valtioilla ja niiden keskuspankeilla. Eli ei lainkaan yksityishenkilöillä. Täten muiden valtioiden keskuspankit pitivät kullan sijaista Yhdysvaltain dollareita hallussaan. Richard Nixon irrotti lopulta dollarin kullasta 15. elokuuta 1971.

Vuonna 2017 – 2019, Venäjä on ollut suurin ostaja, jonka jälkeen on seurannut Turkki ja Kazakstan.

Yhdysvaltain dollarin arvo

Kullan hinta saavutti heinäkuun lopussa (28.7.2020) toisen ennätyksen, joka asetti historiallisesti kullalle korkeimman hinnan troy-unssilta 1941 dollariin. Edellinen ennätys syntyi syyskuussa 2011, jolloin hinta nousi ensimmäistä kertaa yli 1900 dollarin. Kullan hinta romahti vain pari vuotta myöhemmin, jolloin kullan hinta tippui noin 35 % vuoden aikana. Tämän takia on nyt erinomainen aika myydä kultaa, sillä viimeksi kun kullan hinta rikkoi ennätyksiä, seurasi 35 % romahdus. Joten vaikka kullan (ja muiden jalometallien) sijoittajat riemuitsevat kullan hinnan noususta. Merkitsee kasvu myös pelkoa maailmanmarkkinoiden valuutoissa, etenkin Yhdysvaltain dollarissa.

Dollarin ja kullan välinen hintakorrelaatio on kasvanut entisestään vuonna 2020. Korrelaatiota, jota mitataan kullan futuurien prosentuaalisten muutosten ja ICE USA:n dollari-indeksin välillä, oli vuoden matalimmalla tasolla heinäkuussa 2020, -0.43, mikä osoittaa kuinka kulta ylittää dollarin hintavaihtelut.

Yhdistelmä koronavirukseen, arvaamattomiin talousnäkymiin, laskevat hinnat ja diplomaattiset paineet saavat monet avaamaan silmät kultaan ja kullan investointiin. Historiallisesti, kun usko hallitseviin valuuttoihin laskee, helpotusta löydetään jalometallien kautta.

Kullan hinta liittyy yleensä käänteisesti Yhdysvaltain dollarin arvoon, koska metalli on dollarimääräistä. Kaiken muun ollessa yhtä suuri, vahvempi Yhdysvaltain dollari pyrkii pitämään kullan hinnan alhaisempana. Kun taas heikompi dollari nostaa kullan hintaa kasvavan kysynnän kautta (koska enemmän kultaa saa per maksettu dollari).

Tämän seurauksena kultaa pidetään usein suojauksena inflaatiota vastaan. Inflaatio on silloin, kun hinnat nousevat, ja samalla tavoin hinnat nousevat dollarin arvon laskiessa. Inflaation noustessa kasvaa myös kullan hinta.

Teollisuuden ja korujen kysyntä maailmanlaajuisesti

Korujen osuus maailman kullan kysynnästä vuonna 2019 oli noin puolet, mikä on yli 4400 tonnia. Maailman kultaneuvoston mukaan, Intia, Kiina ja Yhdysvallat ovat volyymiltaan suuria korujen kullan kuluttajia. 7.5 % kysynnästä kohdistuu kullan tekniikkaan ja teolliseen käyttöön, jossa sitä käytetään lääkinnällisten laitteiden, kuten stenttien ja tarkkuuselektroniikan valmistuksessa. Siksi kullan hintoihin voi vaikuttaa perustoimitusteoria ja kysyntä; kulutustavaroiden, kuten korujen ja elektroniikan, kysynnän kasvaessa, on suuri mahdollisuus että kullan hinta voi nousta.

Varallisuuden suojelu

Kuten aikaisemmin mainittu, taloudellisen epävarmuuden aikana, kuten talouden taantuman aikana, nähdään että yhä useammat ihmiset avaa silmät kullan sijoittamiseen. Tässä nähdään yleensä kullan pysyvän arvo vaikeissa taloudellisissa tilanteissa. Kultaa pidetään usein turvasatamana sijoittajille myrskyisinä aikoina. Kun joukkovelkakirjojen, osakkeiden ja kiinteistöjen odotettu tai todellinen tuotto laskee, kiinnostus kultainvestointeihin kasvaa ja nostaa sen hintaa. Kultaa voidaan käyttää suojauksena suojautua taloudellisilta tapahtumilta, kuten valuutan devalvoitumiselta tai inflaatiolta. Kulta katsotaan tarjoavan suojaa myös poliittisen epävakauden aikoina.

Sijoitusnäkemys

Koska kullan hinta nousee usein korkeammalle taloudellisten olosuhteiden heikentyessä, sitä pidetään tehokkaana välineenä salkun hajauttamiseksi.

Kullan hinta on myös riippuvainen kysynnän mukaan pörssissä käydyistä rahastoista, jotka pitävät metallia ja laskevat liikkeeseen osakkeita. Näitä sijoittajat voivat ostaa ja myydä. SPDR Gold Trust (GLD) on suurin näistä ja sen hallussa oli yli 1040 tonnia kultaa (maaliskuu 2020). Kaiken kaikkiaan kullan ostot eri sijoitusvälineistä vuonna 2019 olivat 1271,7 tonnia Maailman kultaneuvoston mukaan. Eli yli 29 % kullan kokonaiskysynnästä. Jotkut ETF:ät edustavat omistusta varsinaisesta metallista, toiset omistavat kaivosyhtiöiden osakkeita todellisen kullan sijaan.

Kullan tuotanto

Suurimpia toimijoita maailman kullankaivoksessa ovat Kiina, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Australia, Venäjä ja Peru. Maailman kullantuotanto vaikuttaa kullan hintaan, joka on toinen esimerkki kysynnän tyydyttävästä tarjonnasta. Kultakaivostuotanto oli vuonna 2018 noin 3260 tonnia, kun se vuonna 2010 oli 2500 tonnia.

Kymmenen vuoden jakson kasvusta huolimatta kullan kaivostuotanto ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2016 lähtien. Yksi syy on, että “helppo kulta” on jo kaivettu; kaivostyöläisten on nyt kaivettava syvemmälle saadakseen laadukkaita kultavarastoja. Se, että kulta on haastavampi saada, aiheuttaa lisäongelmia: kaivostyöläiset altistuvat lisävaaroille ja ympäristövaikutukset lisääntyvät. Lyhyesti sanottuna helppoa kultaa saa vähemmän. Nämä lisäävät kultakaivoksen tuotantokustannuksia, mikä toisinaan johtaa kullan hintojen nousuun.

Kullan jalostusmenetelmästä lisätietoja tästä.


Tarjonta ja kysyntä

Se voi olla usein unohdettu asia, mutta yksinkertainen kysyntä- ja kysyntätalous voi vaikuttaa myös fyysiseen kullan hintaan. Kuten minkä tahansa tavaran tai palvelun kohdalla, lisääntyneellä kysynnällä ja rajoitetulla tai alhaisella tarjonnalla on taipumus nostaa kyseisen tuotteen tai palvelun hintoja. Päinvastoin tavaran tai palvelun ylitarjonta, jonka kysyntä on pysähtynyt tai heikko, voi nostaa hintoja. Mikä vie meidät seuraavaan aiheeseen, inflaatio.

Inflaatio

Kultaa käytetään usein inflaation suojaamiseen, koska toisin kuin paperiraha, sen tarjonta ei muutu paljoa vuodesta toiseen. Inflaatio tai tavaroiden ja palvelujen hinnan nousu. Vaikka inflaation nousu tai korkeampi taso ei ole takuu, se nostaa kullan hintaa. Kun taas matalampi inflaatio tai deflaatio laskee kullan arvoa.

Inflaatio on melkein aina merkki talouskasvusta ja laajenemisesta. Kun talous kasvaa ja laajenee, on yleistä, että keskuspankki laajentaa rahan tarjontaa. Rahan tarjonnan laajentaminen laimentaa jokaisen liikkeessä olevan rahalainan arvoa, mikä tekee kalliimmaksi sellaisten omaisuuserien ostamisen, joita pidetään arvovarastoina. Kuten mm. kultaa. Siksi määrällisten keventämisohjelmien, joiden rahataloudellinen tarjonta kasvoi nopeasti, katsottiin olevan positiivisia fyysisen kullan hinnan kannalta. Korkojen ja inflaation välinen vetovoima voi olla jatkuva sota kultahintoihin.

Loppusana

Kulta on ihastuttanut meitä pitkään ja todennäköisesti tämä tulee jatkumaan. Nykyään kullan kysyntä, keskuspankkivarannoissa olevan kullan määrä, Yhdysvaltain dollarin arvo ja halu pitää kultaa suojana inflaatiota varten ja valuutan devalvaatiota vastaan ​​auttavat ajamaan jalometallin hintaa.

Näillä puheilla, on hyvin vaikeaa ennakoida markkinaa ja kullan hintaa. Hinnanmuutoksen aiheuttaja voi olla näiden asioiden lisäksi satoja eri tekijöitä. Maailma muuttuu ennätyksellisen nopeasti ja näin myös maailmanmarkkinat. Ainoa asia mikä on varma, historiallisesti katsottuna, ei ole ikinä ollut parempaa aikaa myydä kultaa kuin nyt. Kullan hinta on noussut n. 400 % viimeisen 20 vuoden aikana ja viimeksi kun nähtiin kullan lyövän ennätyksiä (2011) seurasi 35 % hinnanpudotus yhden vuoden aikana.

Tervetuloa asioimaan, kun vierailemme kaupungissasi. Kaikki tapahtumamme ovat täysin maksuttomia, joten voitte tulla paikan päälle pelkästään arvioimaan esineenne tai halutessanne vaihtaa nämä rahaksi ennätyslukemiin.

Mikäli tykkäsitte artikkelista, käykää mielellään tykkäämästä meistä Facebookissa.

Ystävällisin terveisin
Suomen Kultareservi