
Kullan hinta OSA 4: 2012–2020 – Vaikenemisen vuodet vai uuden aikakauden alku?
Kullan hinta ei ole sattumaa. Se ei synny huutokaupalla tai mielipiteiden varassa. Kullan markkinahinta on seurausta sadoista muuttujista – taloudellisista, poliittisista ja psykologisista tekijöistä, jotka lomittuvat yhdeksi hinnaksi, joka elää jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukellamme niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat kullan hintaan ja selvitämme, miksi kulta on edelleen yksi maailman seuratuimmista ja arvostetuimmista raaka-aineista.
Katso ajantasainen kullan hinta ja Suomen kattavin ja läpinäkyvin kullan hintavertailu.
Keskuspankit hallinnoivat valtioiden varantoja. Perinteisesti ne pitävät nämä varannot osin valuutassa ja osin kullassa. Kun keskuspankit siirtävät painoarvoa paperirahasta kultaan, se luo markkinoille valtavan kysyntäpiikin.
Vuodesta 2018 eteenpäin keskuspankit ovat ostaneet kultaa enemmän kuin kertaakaan sitten kultakannan purkamisen (1971). Esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat systemaattisesti lisänneet kullan osuutta varannoistaan, pyrkien irrottautumaan dollaririippuvuudesta.
Koska kulta noteerataan maailmanmarkkinoilla dollareissa, sen hinta liikkuu usein käänteisesti dollarin kanssa. Kun dollari heikkenee, kullan arvo nousee. Miksi? Koska kullasta tulee halvempaa ostaa muissa valuutoissa, jolloin kysyntä kasvaa.
Toisaalta vahva dollari painaa kullan hintaa, koska sijoittajat valitsevat turvallisemman ja korkoa tuottavan vaihtoehdon.
Kulta toimii suojana inflaatiota vastaan. Kun rahan ostovoima heikkenee ja hinnat nousevat, sijoittajat hakevat turvaa omaisuudelle, joka säilyttää arvonsa – kuten kulta. Esimerkiksi vuosina 2008–2011 keskuspankkien elvytyspolitiikka ja rahan painaminen nostivat kullan hinnan yli 1900 dollarin.
Inflaatio ei yksinään riitä nostamaan hintaa, mutta se on osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa sijoittajien luottamukseen fiat-valuuttoihin.
Katso miten voit myydä kultaa helposti jopa kotisohvalta tai milloin olemme lähelläsi.
Uuden kullan tuotanto ei ole lineaarista. Kaivostuotanto on ollut tasaista, mutta kasvu hidastuu. “Helppo kulta” on jo kaivettu. Syvemmälle meneminen nostaa kustannuksia, riskitasoja ja hidastaa uusien varantojen käyttöönottoa.
Toisaalta kullan kierrätys – kuten korujen ostaminen ja sulatus – kattaa suuren osan tarjonnasta. Suomessa tämä on merkittävää, ja olemme ylpeitä siitä, että toimimme CO2-neutraalilla puhdistuslinjalla.
Katso lisää artikkelista: Elohopean käyttö kultakaivoksissa pyritään lopettamaan
Kun maailmalla tapahtuu kriisejä – oli kyseessä sota, talouskriisi tai poliittinen sekasorto – sijoittajat hakeutuvat turvasatamaan. Kulta on toiminut tässä roolissa tuhansia vuosia.
Kullan hinta nousi voimakkaasti esimerkiksi vuoden 2020 koronapandemian aikana, Venäjän hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022 sekä inflaatiopiikkien aikana 2021–2023.
Kullan arvo ei muodostu yhdestä tekijästä. Se heijastaa maailmantalouden luottamustilaa, keskuspankkien liikkeitä, dollarin arvoa, poliittista ilmapiiriä ja sijoittajien pelkoja tai toiveita.
Tänään kullan hinta on noin 92 €/g. Vielä vuonna 2019 se oli vain noin 40 €/g ja 2000-luvun alussa alle 10 €/g. Kasvu on ollut merkittävää, ja siksi moni miettii: onko nyt oikea hetki myydä?
Jos sinulla on kultaa kotona, saat meiltä aina Suomen kärkitasoa, ellei alan ehdotonta kärkeä edustavan hinnan, maksuttoman arvioinnin ja läpinäkyvän prosessin.
📍 Katso tapahtumamme ja tule arvioituttamaan kulta paikan päällä
📦 Tilaa maksuton myyntipakkaus ja myy kultaa turvallisesti ilman myyntipakkoa.
Jos pidit tästä artikkelista, tutustu myös:
Aiheeseen liittyviä uutisia