”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
Kultaa on käytetty monessa tarkoituksessa jo tuhansia vuosia. Se on muun muassa ollut suosittu maksuväline, sillä kullan kimallus on lumonnut ihmisiä ympäri maailmaa. Jo vuosituhansien ajan kulta on ollut haluttu jalometalli, jonka arvo on aina ollut korkealla. Kullalle ei kuitenkaan asetettu rahakantaa ennen kuin vasta 1800-luvun puolella. Tällöin kullalle asetettiin ensimmäistä kertaa hinta: vasta 1800-luvun puolella kultaa pystyi ostamaan oikeaa valuuttaa vastaan.
Kullan hinnan nousut ja laskut ovat vuosien saatossa olleet radikaalejakin. Nykyään kullan arvo on pysynyt verrattain tasaisena, mutta historiallisesti hintataso on nähnyt paljon muutoksia.
Kultakanta: kullan käyttö rahan arvon perustana Kultakanta on lyhyesti sanottuna rahakanta, joka antoi kullalle sen rahallisen arvon perustan. Kultakanta otettiin käyttöön Iso-Britanniassa jo vuonna 1816, Suomessa 1878 ja Yhdysvalloissa ja Ranskassa 1870-luvun aikana. Muualla maailmassa kultakanta oli käytössä viimeistään 1890-luvulle siirryttäessä. Ennen kultakantaa käytössä oli hopeakanta.
Kultakannan ollessa käytössä kullalla oli selkeä yhteys valuuttoihin. Tällöin tietyllä määrällä valuuttaa saatiin ostaa tietty määrä kultaa.
Kullan hinnan historia Kun kultakanta viimein hajosi, kullalla ei enää ollut selvää yhteyttä valuuttoihin. Sen sijaan kullan hinta alkoi muodostua kysyntään ja tarjontaan perustuen. Itse asiassa kullan hinnan tarkastelu kannattaakin aloittaa vasta vuodesta 1971, sillä tällöin Bretton Woods -järjestelmä kaatui. Neljään vuoteen amerikkalaiset eivät kuitenkaan saaneet omistaa kultaa, vaan vasta vuonna 1975 kultaa sai jälleen alkaa ostaa yksityisomistukseen.
Kolme nousupiikkiä 1970-luvun jälkeen Kullan hintakehityksessä on ollut kolme selvää nousupiikkiä vuoden 1971 jälkeen. Ensimmäinen selkeä nousu kullan arvossa tapahtui vuoden 1980 tammikuussa kullan hinnan noustessa 160 dollaria vain kolmen päivän sisällä.
Ylimmillään kullan hinta hipaisi 850 dollaria per unssi. Nousuun oli olemassa kaksi selvää syytä: ensimmäinen niistä oli epävakaa geopoliittinen tilanne, joka tapahtui entisen Neuvostoliiton miehittäessä Afghanistanin vuotta aikaisemmin vuonn 1979. Saman vuoden aikana myös Iranin panttivankikriisi alkoi.
Toinen syy kullan hinnan nousupiikkiin vuonna 1980 oli öljyn hinnan voimakas nousu, jonka seurauksena inflaatio kiihtyi. Inflaation hurja kasvu puolestaan kiihdytti kullan kysyntää.
Toinen nousupiikki kullan hinnassa tapahtui vuonna 2008, kun kullan hinta oli noin 800 dollaria per unssi. Vuoden 2011 kesällä se kävi huimissa lukemissa, nimittäin sen hinta oli jopa 1 830 dollaria per unssi. Tämän nousupiikin taustalla oli turvasatamakysynnän lisääntyminen sekä dollarin heikentyminen, mikä puolestaan johtui Yhdysvaltojen keskuspankin toimista elvyttää finanssikriisiä.
Mainitsemisen arvoista on myös vuoden 2016 alussa tapahtunut nousu kullan hinnassa. Tämän miedon nousun taustalla oli talouskasvuun liittynyt epävarmuus. Vuoden 2016 elokuussa kullan hinta oli hiipinyt takaisin 1 340 dollariin per unssi, mutta talouskasvun parantuminen ja Yhdysvaltojen korkojen nostot jättivät kullan hinnan kuitenkin keikkumaan 1 200 ja 1 300 dollarin välille.
Vuonna 2019 alkoi kuitenkin kolmas selvä kasvupiikki poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden nostaessa kullan hinnan jopa yli 1 500 dollariin per unssi. Vuoden 2020 aikana kullan hinta oli taas 1 800 dollarin paremmalla puolella, mikä johtui maailmanlaajuisen pandemian aiheuttamasta taloudellisesta epävarmuudesta.
Kullan hinta heijastaa montaa seikkaa Kullan hinta ei välttämättä aina ole kovin suoraviivainen käsite, sillä se heijastaa montaa eri seikkaa. Suurin osa kullan sijoituskysynnästä perustuu turvasatamaideaan, joten kullan voidaan ajatella heijastavan epävarmuutta. Kun talous on vakaa, sijoittaminen riskialttiisiin kohteisiin kasvaa, kun taas epävarmana aikana kullan kysyntä on kovempaa.
Viime vuosina muun muassa keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja jopa hienoinen epäilys FIAT-valuutan toimivuudesta ja toiminnasta on lisännyt turvasatamaideaa, mikä puolestaan näkyy suoraan kullan hinnassa. Historiallisesti kullan hinnan ennustaminen on ollut ja on edelleen vaikeaa, on hyvä ymmärtää, mitkä asiat yleensä vaikuttavat kullan hintaan ja mitkä seikat ovat olleet keskeisiä kullan hinnan kehityksessä historiallisesti.
Kullan hinta ennätyslukemissa Kullan hinta on ennätyslukemissa, kirjoittamisen hetkellä kullan maailmanmarkkinahinta on lähes 53 €/g. Tämä tarkoittaa, että perinteisillä Suomalaisilla 14 karaatin kultakoruilla, pelkästään 50 grammalla tienaat yli 1100 €.
Oletko ikinä harkinnut muuttamaan vanhoja ja mahdollisesti tarpeettomia kultakoruja rahaksi? Historiallisesti katsottuna, ei ole ikinä ollut parempaa aikaa myydä kultaa kuin nyt.
Tilaa maksuton myyntipakkaus, niin saat täysin maksutta arvioinnin myytäville kultakoruille ja muille kultaesineille. Mikäli et ole tyytyväinen hintaan, palautamme esineesi täysin maksutta. Myyntipakkauksen tilaaminen ei siis edellytä esineiden myyntiin.
Aiheeseen liittyviä uutisia