Palkittu yhtenä alamme vahvimpina – Suomen Kultareservi Oy
Sijoittajat voivat sijoittaa kultaan pörssirahastojen (ETF) kautta, ostamalla kultakaivosyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden osakkeita sekä ostamalla fyysistä kultaa. Jos kultaan sijoittaminen kiinnostaa, tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Jotkut väittävät, että kulta on barbaarinen jäänne, jolla ei ole enää samanlaista arvoa kuin tuhansia vuosia sitten. Nykyaikaisessa talousympäristössä paperivaluutta on arvokasta ja siihen luotetaan kullan sijaan. He väittävät, että kullan ainoa etu on se, että sitä voidaan käyttää koruissa. Asteikon toisessa päässä ovat ne ihmiset, joiden mielestä kullalla on paljon erilaisia luontaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen ja hyvän sijoituskohteen. Onhan kulta säilyttänyt arvonsa yli tuhansia vuosia.
Kullan historia yhteiskunnassa alkoi paljon ennen muinaisia egyptiläisiä, jotka alkoivat valmistaa siitä koruja ja uskonnollisia esineitä. Kuitenkin vasta noin 560 eKr. kulta alkoi toimia valuuttana. Tuolloin kauppiaat halusivat luoda standardoidun ja helposti siirrettävän rahamuodon, joka yksinkertaistaisi kauppaa. Sinetillä leimatun kultakolikon luominen näytti olevan vastaus tähän ongelmaan, sillä kultakorut olivat jo laajalti arvostettuja ja tunnustettuja eri puolilla maailmaa.
Kullan muututtua vaihtovälineeksi sen merkitys kasvoi kaikkialla Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Kreikan ja Rooman valtakuntien kultakolikoiden jäännökset olivat näkyvästi esillä museoissa ympäri maailmaa, ja Iso-Britannia kehitti omaa metallipohjaista valuuttaansa vuonna 775. Brittien punta (symboloi puntaa sterlinghopeaa), shillingit ja penni perustuivat kaikki sen edustamaan kullan (tai hopean) määrään. Ei mennyt kauakaan, kun kulta alkoi symboloida vaurautta kaikkialla Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa.
Yhdysvaltain hallitus jatkoi tätä kultaperinnettä perustamalla bimetallistandardin vuonna 1792. Bimetallistandardi tarkoitti sitä, että Yhdysvaltain jokainen rahayksikkö piti olla mitattavissa joko kullassa tai hopeassa. Esimerkiksi yksi Yhdysvaltain dollari vastasi 24,75 kultajyvää. Toisin sanoen rahana käytetyt kolikot edustivat yksinkertaisesti kultaa (tai hopeaa), joka talletettiin pankkiin.
Mutta tämä kultakanta ei kestänyt kauaa. 1900-luvun useat keskeiset tapahtumat johtivat siihen, että kulta siirtyi pois valuuttajärjestelmästä. Vuonna 1913 perustettiin Federal Reserve, joka alkoi laskea liikkeeseen velkakirjoja (nykyinen versio paperirahastamme), jotka voitiin lunastaa kullaksi pyydettäessä. Vuoden 1934 kultavarastolaki antoi Yhdysvaltain hallitukselle omistuksen kaikille liikkeessä oleville kultakolikoille ja samalla pakotti lopettamaan kaikkien uusien kultakolikoiden lyönnin. Lyhyesti sanottuna tämä teko alkoi vahvistaa ajatusta siitä, että kultaa tai kultakolikoita ei enää tarvita rahana. Yhdysvallat luopui kultastandardista vuonna 1971, kun dollari lakkasi tukemasta kultaa.
Vaikka kulta ei enää tue Yhdysvaltain dollaria (tai muita maailmanlaajuisia valuuttoja), sillä on edelleen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Se on edelleen tärkeä maailmantaloudelle kokonaisuudessaan. Tämän asian vahvistamiseksi ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa keskuspankkien ja muiden rahoitusorganisaatioiden (kuten Kansainvälisen valuuttarahaston) taseita. Tällä hetkellä nämä organisaatiot ovat vastuussa lähes viidesosasta maailman kullan tarjonnasta. Lisäksi useat keskuspankit ovat kasvattaneet nykyisiä kultavarantojaan, mikä kuvastaa huolta pitkän aikavälin maailmantaloudesta.
Syyt kullan merkitykseen nykyajan taloudessa keskittyvät siihen, että se on säilyttänyt arvonsa useiden sukupolvien ajan. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa paperivaluutoista. Tarkastele lähemmin seuraavaa esimerkkiä.
1970-luvun alussa yksi unssi kultaa vastasi 35,9 dollaria. Oletetaan, että tuolloin sinulla oli mahdollisuus valita joko unssi kultaa tai yksinkertaisesti pitää 35 dollaria. Molemmat ostaisivat sinulle samoja asioita, kuten upouuden työpuvun tai hienon polkupyörän. Jos sinulla olisi unssi kultaa tänään ja muuttaisit sen tämän päivän hintoihin, se riittäisi edelleen upouuden puvun ostamiseen, mutta samaa ei voi sanoa 35 dollarista. Lyhyesti sanottuna olisit menettänyt huomattavan osan omaisuudestasi, jos olisit päättänyt pitää hallussasi 35 dollaria yhden kultaunssin sijaan. Se johtuu siitä, että kullan arvo on noussut, kun taas dollarin arvo on laskenut inflaation takia.
Ajatus siitä, että kulta säilyttää arvonsa, on tärkeä sellaisessa ympäristössä, jossa sijoittajat kohtaavat Yhdysvaltain dollarin laskun ja inflaation nousemisen seuraukset. Historiallisesti kulta on toiminut suojana molempia skenaarioita vastaan. Inflaation kasvaessa kulta yleensä vahvistuu. Kun sijoittajat ymmärtävät rahansa menettävän arvoaan, he alkavat sijoittaa omaisuuteen, joka säilyttää arvonsa. 1970-luku on loistava esimerkki kullan hinnan noususta inflaation kiihtymisen keskellä.
Kulta hyötyy Yhdysvaltain dollarin laskusta siksi, että kullan hinta määräytyy maailmanlaajuisesti Yhdysvaltain dollareissa. Tähän suhteeseen on kaksi syytä. Ensinnäkin kultaa ostavien sijoittajien (eli keskuspankkien), on myytävä Yhdysvaltain dollarinsa suorittaakseen tämän kaupan. Tämä ajaa Yhdysvaltain dollarin alas, kun sijoittajat pyrkivät hajauttautumaan dollarinsa. Toinen syy liittyy siihen, että dollarin arvon heikkeneminen tekee kullasta halvempaa sijoittajille, jotka pitävät hallussaan muitakin valuuttoja. Tämä lisää kysyntää silloin, kun sijoittajalla on hallussaan valuuttaa, jonka arvo on noussut suhteessa dollariin.
Olipa kyse sitten jännitteistä Itä-Euroopassa, Lähi-Idässä, Afrikassa tai muualla, on selvää, että poliittinen ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat yleiseen taloudelliseen ympäristöön. Tästä syystä sijoittajat pitävät kultaa yleensä turvasatamana poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden aikoina. Tällaisina aikoina kultaa hallussaan pitävät sijoittajat pystyvät onnistuneesti suojelemaan omaisuuttaan ja joissain tapauksissa jopa käyttämään hyödykettä paetakseen kaikesta myllerryksestä. Siksi sijoittajat ostavat usein kultaa turvasatamana aina, kun uutiset viittaavat jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen taloudelliseen epävarmuuteen.
Yleensä kultaa pidetään salkkua hajauttavana sijoituksena. On selvää, että kulta on historiallisesti toiminut sijoituksena, joka voi lisätä salkkuusi monipuolistavan komponentin riippumatta siitä, oletko huolissasi inflaatiosta, Yhdysvaltain dollarin laskusta vai varallisuuden suojaamisesta. Jos painopiste on vain salkun arvon hajauttaminen, kulta ei korreloi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja kiinteistöihin.
Kultaosakkeet ovat tyypillisesti houkuttelevampia kasvusijoittajille kuin tulosijoittajille. Kultavarastot yleensä nousevat ja laskevat kullan hinnan mukana, mutta on olemassa hyvin johdettuja kaivosyrityksiä, jotka ovat kannattavia myös kullan hinnan laskiessa. Kullan hinnan nousut korostuvat usein kultaosakkeiden hinnoissa. Suhteellisen pieni kullan hinnan nousu voi johtaa merkittäviin voittoihin parhaissa kultaosakkeissa, ja kultaosakkeiden omistajat saavat yleensä paljon korkeamman sijoitetun pääoman tuoton (ROI) kuin fyysisen kullan omistajat.
Myös ne sijoittajat, jotka keskittyvät ensisijaisesti kasvuun vakaan tuoton sijaan voivat hyötyä sellaisten kultaosakkeiden valitsemisesta, jotka osoittavat historiallisesti vahvaa osinkotuottoa. Osinkoa maksavat osakkeet tuottavat yleensä enemmän voittoa alan noustessa ja menestyvät paremmin – keskimäärin lähes kaksi kertaa paremmin – kuin osinkoa maksamattomat osakkeet, kun koko sektori on taantumassa.
Kultakaivossektori voi kokea suurta volatiliteettia. Kun arvioit kultaosakkeiden osinkotuottoa, ota huomioon yhtiön osinkojen kehitys ajallisesti. Muun muassa yhtiön osingonmaksuhistoria ja osingonjakosuhteen kestävyys ovat kaksi keskeistä tekijää, joita on tarkasteltava yhtiön taseessa ja muissa tilinpäätöksissä.
Yrityksen kyky ylläpitää tervettä osingonmaksua paranee huomattavasti, jos sen velkataso on jatkuvasti alhainen ja kassavirta vahva, ja yhtiön historiallinen kehitys osoittaa tasaisesti paranevat velka- ja kassavirtaluvut. Koska jokainen yritys käy läpi kasvu- ja laajentumissyklejä, kun se ottaa enemmän velkaa ja sillä on pienempi kassavarasto, on välttämätöntä analysoida sen pitkän aikavälin lukuja lyhyemmän taloudellisen ajanjakson sijaan.
Nykyään kultaan sijoittamisessa on monia eri mahdollisuuksia. Kultaan voi sijoittaa muutamilla eri tavoilla:
Jokaisessa sijoituskohteessa on sekä etuja että haittoja. Jos vastustat fyysisen kullan omistamista, kullankaivosyhtiön osakkeiden ostaminen voi olla turvallisempi vaihtoehto. Jos sen sijaan mielestäsi kulta voi olla turvallinen sijoitus inflaatiota vastaan, esimerkiksi kolikoihin, jalokiviin tai koruihin sijoittaminen voi olla sinua varten. Jos taas ensisijainen intressisi on käyttää vipuvaikutusta hyötyäksesi nousevasta kullan hinnasta, futuurimarkkinat voivat olla sinun sijoituskohteesi. Mutta muista, että kaikkiin vipuvaikutukseen perustuviin omistuksiin liittyy kohtuullinen riski.
Yksi asia mikä voidaan varmuudella sanoa, on, että myymällä tarpeettomia kultakoruja ja muita kultaesineitä, ansaitset tänä päivänä ennätyksellisiä summia, sillä kullan hinta on historiallisissa ennätyslukemissa. 50 grammalla ansaitset tänä päivänä yli 1200 €.
Useampi asiantuntija epäilee, että kullan hinta tippuu nykyisistä huippulukemista, kun sota Ukrainassa päättyy (https://www.fxstreet.com/news/gold-price-analysis-xau-usd-falls-back-from-1900-level-amid-hopes-for-ukraine-crisis-de-escalation-202202181240), tästä aiheesta myös lisää edellisestä kirjoituksestamme: https://suomenkultareservi.fi/kullan-hinta-analyysi/.
Aiheeseen liittyviä uutisia
