Sen hyödyllisyys johtuu monista erityisominaisuuksista. Kulta johtaa sähköä, ei tummu, on erittäin helppo työstää, voidaan takoa ohuiksi levyiksi, voidaan sekoittaa muiden metallien kanssa, sulattaa ja valaa erittäin yksityiskohtaisiin muotoihin. Kullalla on myös upea väri ja loistava kiilto. Se on mieleenpainuva metalli, jolla on erityinen paikka ihmismielessä.
Tämän artikkelin luettuasi tulet ymmärtämään paremmin kullan historiasta, miten kulta löydettiin ja mihin kultaa voi käyttää. Artikkelin loppuosassa käymme läpi kullan merkitystä nykypäivänä.
Kulta, kemiallinen symboli Au (latinan sanasta aurum, joka tarkoittaa hohtavaa aamunkoittoa), on jalometalli, jota on käytetty antiikista lähtien korujen, kolikoiden, veistosten, astioiden valmistuksessa sekä rakennusten, monumenttien ja patsaiden koristelussa.
Useammissa muinaisissa kulttuureissa kulta oli suosittu koruissa ja taiteessa sen arvon, esteettisten ominaisuuksien, taipuisuuden ja muokattavuuden takia. Electrumia (luonnollinen kullan ja hopean seos) käytettiin koruissa egyptiläisten toimesta vuodesta 5000 eaa. Kultakoruja käyttivät sekä miehet että naiset sumerin sivilisaatiossa noin 3000 eaa. ja kultaketjuja valmistettiin ensimmäisen kerran Urin kaupungissa vuonna 2500 eaa.
Kultaa käytettiin ensimmäisen kerran kolikoissa 800-luvun lopulla eaa. Vähässä-Aasiassa. Kolikot olivat muodoltaan epäsäännöllisiä ja niissä oli usein vain yksi puoli leimattu.
Kullalla on ollut asema ja kunnioitus ihmissivilisaation alusta lähtien, ja metallin vaikutus historiaan on vertaansa vailla. Se on inspiroinut sotia, tarjonnut vaurautta ja muovannut ihmiskunnan historian kulkua.
Kullalla on myös pitkä ja hyvin dokumentoitu historia. Sen hohtava alkuperä juontaa juurensa vuoteen 3000 eKr., jolloin egyptiläiset yhdistivät kullan elämää antavaan aurinkojumalaansa, Ra. Kreikan ja Rooman historiat ovat täynnä kuvauksia kullasta henkilökohtaisena koristeena ja eliitin sosiaalisen aseman ja vallan symbolina. Vuonna 560 eKr. Lydian kuningas Kroisos löi ensimmäisen kultakolikon julistaen sen ”valtakunnan kolikoksi”, mikä tuotti kaikkien aikojen ensimmäisen ”laillisen maksuvälineen” eli kultakolikon, jota käytettiin vaihtovälineenä kaupankäynnin helpottamiseksi. Vuosisatojen aikana, kun kansakunnat kehittivät talouttaan ja kansainvälinen kauppa kehittyi, kulta omaksui hallitsevan roolin tärkeimpänä maailmanlaajuisena valuuttana.
Kultaa on käytetty muinaisina aikoina myös uskonnollisina esineinä. Kiinteä kullan arvo ja kauneus teki siitä ihanteellisen materiaalin erityisen tärkeille poliittisille ja uskonnollisille esineille, kuten kruunuille, valtikalle, symbolipatsaille, juoma-astialle ja uhrilahjoille. Kultaesineitä haudattiin joskus kuolleiden kanssa symbolina vainajan asemasta.
Koristepäällysteenä kultalevyä ja kultalehteä (erittäin ohuiksi levyiksi hakattu kulta) on käytetty pyhäkköjen, temppelien hautojen, sarkofagien, patsaiden, koriste-esineiden ja haarniskan koristeluun, keramiikkaan, lasitavaroihin ja koruihin Egyptin ajoista lähtien. Ehkä kuuluisin esimerkki antiikin lehtikullasta, on kuningas Tutankhamonin kuolinnaamio.
Muinaisessa Kiinassa kullalla oli useita käyttötarkoituksia, joista suosituin oli se, että sitä käytettiin terapeuttisena aineena tai lääkkeenä useiden sairauksien hoitoon. Puhdasta kultaa käytettiin isorokon, turvotuksen ja ihohaavojen hoitoon. Lääkärit käyttivät kultalääkkeitä keuhko-, tuhkarokko- ja nivelsairauksien hoitoon. Lisäksi sekä miehet että naiset käyttivät kultaa koruina asemansa osoittamiseksi. Kultakoruja annettiin myös juhlien aikana lahjaksi. Lopulta kultaa käytettiin valuuttana muinaisessa Kiinassa kolikoiden muodossa.
Arkeologit eivät voi määrittää tarkkaa hetkeä ihmiskunnan historiassa siitä, milloin kulta löydettiin, mutta muinaisista luolista on löydetty jälkiä vuodelta 40 000 eKr. Ensimmäinen arkeologien vankka todiste ihmisten vuorovaikutuksesta kullan kanssa on peräisin muinaisista egyptiläisistä noin 3000 eKr. Kaikki koruista suurten pyramidien huippukiviin sekä Tutankhamonin kuolinnaamio oli valmistettu kullasta. Egyptiläiset loivat myös yksityiskohtaisia karttoja, jotka antoivat tietoa siitä, mistä löytää kultakaivoksia ja parhaita kultaesiintymiä eri puolilta kuningaskuntaa. Egyptiläiset olivat ensimmäisiä ihmisiä, jotka sulattivat kultaa, käyttivät sitä asioiden valmistamiseen ja seostivat metallia muiden kanssa erilaisiin tarkoituksiin. Kultaa ei kuitenkaan koskaan käytetty vaihtokauppana, vaan he valitsivat siihen maataloustuotteet ja muut tavarat.
Kullan löytöhistoria Kalifornia
Tammikuun 24. päivä vuonna 1848 James Wilson Marshall, alun perin New Jerseystä kotoisin oleva puuseppä, löysi kultahiutaleita Amerikan Riveristä Sierra Nevada -vuorten juurelta lähellä Colomaa Kaliforniassa, ja se oli luultavasti yksi merkittävimmistä Amerikan historiaa muovanneista tapahtumista 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kun uutiset levisivät löydöstä, tuhannet kullankaivostyöläiset matkustivat meritse tai maata pitkin San Franciscoon ja sitä ympäröiville alueille. Alueelta louhittiin yhteensä 2 miljardin dollarin arvosta jalometallia kultakuumeen aikana ja se oli huipussaan vuonna 1852.
Kullan löytöhistoria Etelä-Afrikka
Timantti- ja kultalöydöillä oli välttämätön osa Etelä-Afrikan varhaisen historian kehitystä. Jan Gerrit Bantjes löysi ensimmäisen kultalöydön Witwatersrandin rannalta kesäkuussa 1886 ja se oli ratkaiseva hetki Etelä-Afrikan historiassa. Kulta oli enemmän kuin timantit, sillä se mahdollisti Etelä-Afrikan maatalousyhteiskunnasta maailman suurimmaksi kullantuottajaksi. Myöhemmin Etelä-Afrikan etelä- ja itäpuolelta löydettiin lisää kultakaivoksia, jotka ulottuivat kilometrien päähän maan alle, mikä johti ”loputtomaan kulta-aarteeseen”. Kullankaivostoiminnasta tuli nopeasti suurin ja tärkein osa Etelä-Afrikan taloutta. Suurimman osan 1900-luvun alun ajan kullankaivosteollisuus jatkoi kasvuaan. Erityisesti kullan viennistä saadut tulot tarjosivat riittävästi pääomaa, ja ne ovat edelleen merkittävä tekijä Etelä-Afrikan taloudessa.
Valloittajat (konkistadorit) löysivät kultaa ensimmäisen kerran Hispaniolan saarelta (nykyaikainen Dominikaanien tasavalta) vuonna 1493. Imperiumin lonkerot levisivät sitten Puerto Ricoon vuonna 1508, Jamaikalle vuonna 1509 ja Kuubaan vuonna 1511, joka oli tuolloin toiseksi paras kullanlähde.
Kullalla on monenlaisia käyttötarkoituksia ja sitä on mahdollista käyttää rahana, koruissa, teollisuudessa ja elektroniikassa. Näistä käyttötarkoituksista puhumme lisää tässä osiossa.
Kautta ihmiskunnan historian kultaa on käytetty rahanmuotona tavalla tai toisella. Vapaiden markkinoiden järjestelmässä kulta on valuutta. Kullalla on hinta, ja tämä hinta vaihtelee suhteessa muihin vaihtomuotoihin, kuten Yhdysvaltain dollariin, euroon ja Japanin jeniin. Kultaa voi ostaa ja myydä, mutta sitä ei yleensä käytetä suoraan maksuvälineenä.
Kultaa on myös käytetty koriste-esineiden ja korujen valmistukseen tuhansia vuosia. Virrasta löydetyt kultahiput olivat erittäin helppo työstää ja ne olivat luultavasti yksi ensimmäisistä ihmisten käyttämistä metalleista. Nykyään suurin osa vasta louhitusta ja kierrätetystä kullasta käytetään korujen valmistukseen. Noin 78 % vuosittain kulutetusta kullasta käytetään korujen valmistukseen.
Kullan erityisominaisuudet tekevät siitä täydellisen korujen valmistukseen. Näitä ovat: erittäin korkea kiilto, toivottava keltainen väri, tahriintumiskestävyys, kyky vetää langoiksi, vasaralla levyiksi tai valaa erilaisiin muotoihin. Nämä ovat kaikki viehättävän metallin ominaisuuksia, joista on helppo työstää kauniita esineitä. Toinen erittäin tärkeä tekijä, joka vaatii kullan käyttöä korumetallina, on perinne. Tärkeiden esineiden odotetaan olevan kullasta.
Puhdas kulta on liian pehmeää kestämään moniin koruihin kohdistuvaa rasitusta. Tästä syystä käsityöläiset oppivat, että kullan seostaminen muiden metallien, kuten kuparin, hopean ja platinan kanssa lisäisi sen kestävyyttä. Kultaseosten arvo painoyksikköä kohden on pienempi kuin puhtaalla kullalla.
Näiden lisäksi kullan tärkein teollinen käyttötarkoitus on elektroniikan valmistuksessa. Puolijohde elektroniikkalaitteet käyttävät erittäin alhaisia jännitteitä ja virtoja, jolloin korroosio tai tummuminen keskeytyvät helposti kosketuspisteessä. Kulta on erittäin tehokas johdin, joka voi kuljettaa nämä pienet virrat ja pysyä korroosiottomana. Kultaiset elektroniset komponentit ovat erittäin luotettavia. Kultaa käytetään liittimissä, kytkin- ja relekoskettimissa, juotosliitoksissa, liitäntäjohdoissa ja liitäntäliuskoissa. Pieniä määriä kultaa käytetään lähes kaikissa kehittyneissä elektronisissa laiteissa. Näitä ovat matkapuhelimet, laskimet, henkilökohtaiset digitaaliset avustajat, GPS-yksiköt ja muut pienet elektroniset laitteet. Useimmat suuret elektroniset laitteet, kuten televisio, sisältää myös kultaa.
Yksi haaste kullan käytössä hyvin pieninä määrinä todella pienissä laitteissa on metallin menetys yhteiskunnasta. Lähes miljardi matkapuhelinta valmistetaan vuosittain, ja suurin osa niistä sisältää noin viidenkymmenen sentin arvosta kultaa. Niiden keskimääräinen käyttöikä on alle kaksi vuotta, ja tällä hetkellä hyvin harvat niistä kierrätetään. Vaikka kultaa on hyvin pieni määrä jokaisessa laitteessa, niin elektronisia laitteita on niin suuri määrä, että myös kierrättämätöntä kultaa on paljon.
Pienelektroniikan lisäksi kultaa käytetään myös tavallisessa pöytätietokoneessa tai kannettavassa tietokoneessa. Digitaalisen tiedon nopea ja tarkka siirto tietokoneen kautta vaatii tehokkaan ja luotettavan johtimen. Kulta täyttää nämä vaatimukset paremmin kuin mikään muu metalli. Reunaliittimet, joita käytetään mikroprosessorin ja muistisirujen kiinnittämiseen emolevylle, ja plug-and-socket-liittimet, joita käytetään kaapeleiden kiinnittämiseen, sisältävät kaikki kultaa. Näiden komponenttien kulta on yleensä galvanoitu muiden metallien päälle ja seostettu pienillä määrillä nikkeliä tai kobolttia kestävyyden lisäämiseksi.
Entä miten rauta toimisi hammaspaikkana? Ei varmastikaan kovin hyvin… hammaslääkäri tarvitsisi sepän työkaluja, hymysi olisi ruosteinen muutaman päivän paikkaamisen jälkeen ja sinun pitäisi tottua raudan makuun. Kultaa käytetään hammaslääketieteessä jopa paljon korkeammilla kustannuksilla sen erinomaisen suorituskyvyn ja esteettisen houkuttelevuuden vuoksia. Kultaseoksia käytetään paikoissa, kruunuissa ja oikomishoidossa. Kultaa käytetään hammaslääketieteessä, koska se on kemiallisesti inerttiä, allergiaa aiheuttamatonta ja hammaslääkärin on helppo työskennellä sen kanssa. Kultaa tiedetään käyttäneen hammaslääketieteessä jo vuonna 700 eKr. Etruskien ”hammaslääkärit” käyttivät kultalankaa kiinnittääkseen korvaavat hampaat potilaiden suuhun.
Kullalla on myös monia käyttötarkoituksia lasin valmistuksessa. Kullan heijastavia ominaisuuksia on hyödynnetty myös suurissa lasijulkisivuilla varustetuissa toimistorakennuksissa. Pieni määrä kultaa levitetään ikkunalasiin heijastamaan suurinta osaa auringonsäteistä, mikä tekee niistä energiatehokkaampia kesällä. Heijastava ikkunalasitus auttaa säätelemään auringon lämpöä vähentämällä auringonsäteilyn siirtymistä. Tämä tapa vähentää myös lasin läpi tulevan valon ja häikäisyn määrää.
Kultaa käytetään myös autoissa lukkiutumattomissa jarruissa ja turvatyynyjen laukaisujärjestelmissä. Koska kulta heijastaa jopa 98 prosenttia infrapunasäteilyä, kullalla on käyttöä myös puolustus- ja ilmailuteollisuudessa. Sitä käytetään suihkukoneiden tuulilaseissa, astronauttien kypärän visiirissä sekä satelliiteissa ja muissa avaruusajoneuvoissa. Kultalankaa on myös sisällytetty astronauttien avaruuspukuihin suojaaman heitä auringon lämmöltä.
Kullan käyttö nykypäivänä on hieman erilaisempaa mitä muinaisessa historiassa. Yhtenäistä on kuitenkin se, että kullasta valmistetaan edelleen kultakoruja ja esineitä.
Nykypäivänä useammat ihmiset haluavat kullan ostamisen sijaan sijoittaa siihen. Sijoittajat ostavat kultaa, kun he ovat pessimistisiä talouden tai osakemarkkinoiden suhteen tai jos he haluavat vain suojata panoksensa inflaatiota vastaan. Kullalla on edelleen arvoa tässä modernissa maailmassa, sillä se tarjoaa monipuolisen käytön lääketieteellisessä käytössä (esim. hampaiden paikkaus tai täyttö) ja elektroniikkateollisuudessa, joka tekee siitä suosituimman hyödykkeen. Kullan arvo nousee myös markkinoiden ollessa epävakaat, koska sijoittajat käyttävät sitä usein suojana inflaatiota vastaan tai talouskriisin aikana.
Kultaa on arvostettu läpi ihmiskunnan historian sen kauneuden ja hyödyllisyyden sekä sen niukkuuden takia. Kullan löytäminen on mysteerien peittämä aihe, mutta on selvää, että monet ihmiset ovat hankkineet omaisuutensa jalometallista vuosisatojen ajan. Kullalla on jo historiassa ollut useita erilaisia käyttökohteita, kuten korut sekä muut koriste-esineet. Sitä on myös käytetty rahana kultakolikon muodossa.
Lisää aiheesta:
Sisällysluettelo 
Miksi kultaa pidetään arvokkaana?