Kullan leimat ja merkit – mitä ne tarkoittavat ja miten tunnistat karaatin?

Jos olet joskus tutkinut kultaesinettä, olet varmasti huomannut siinä pieniä leimoja tai merkintöjä. Jokaisella leimalla on oma tarkoituksensa ja se kertoo arvokasta tietoa esineestä. Suomessa kulta on lain mukaan leimattava, jotta ostaja voi olla varma sen aitoudesta ja pitoisuudesta. Ulkomailla ostetuissa kultaesineissä leimat eivät aina ole yhtä selkeät tai niitä ei ole lainkaan, jolloin esineeseen kannattaa suhtautua varauksella.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kullan leimat ja merkit tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä.

💡 Kullan leimat pähkinänkuoressa:

• Pitoisuusleima kertoo kullan määrän promilleina: 585 tarkoittaa 14 karaattia ja 750 tarkoittaa 18 karaattia.
• Pakolliset merkinnät: Suomessa valmistetussa yli gramman kultaesineessä on vähintään nimileima ja pitoisuusleima – tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.
• Vuosileima kertoo leimausvuoden: esimerkiksi A9 = 2002, P9 = 2016 ja A10 = 2026.
• Valko- ja ruusukulta leimataan samoilla pitoisuusleimoilla kuin keltakulta – väri ei näy leimassa.
• GP, GF tai HGE tarkoittavat kullattua esinettä – ne eivät ole kultaleimoja.

Miksi kulta leimataan?

Kulta on harvinainen ja arvokas jalometalli, minkä vuoksi sitä on aina pyritty väärentämään. Siksi Suomessa laki velvoittaa, että aitoa kultaa sisältävät esineet on merkittävä leimoilla.

Leimaamisella on kaksi päätehtävää:

• se helpottaa kaupankäyntiä ja varmistaa ostajalle esineen pitoisuuden
• se kertoo esineen alkuperästä, valmistajasta ja valmistusvuodesta

Jos kyseessä on vain kullattu esine, sitä ei tarvitse eikä saa leimata kultaleimoin. Tällöin pinnoitteesta on kerrottava selkeästi, eikä sitä saa markkinoida kultana.

Miten selvität kultaesineen karaatin?

Kultaesineen karaatin eli kultapitoisuuden voi useimmiten selvittää itse muutamassa vaiheessa. Näin etenet:

1. Etsi pitoisuusleima. Tarkista esineestä pieni leima, esimerkiksi 585 tai 750. Leimat ovat usein pieniä ja kuluneita, joten suurennuslasi tai luuppi helpottaa lukemista. Yleisimmät kohdat ovat sormuksen sisäpinta, kaulaketjun lukko ja korvakorun takaosa.
2. Tulkitse leima karaateiksi. Pitoisuus ilmoitetaan joko promilleina (esim. 585) tai karaatteina (esim. 14K). Karaatti kertoo kullan määrän 24 osaa kohti – esimerkiksi 14 karaattia tarkoittaa, että esineestä 14/24 eli 58,33 % on kultaa. Vertaa leimaa alla olevaan karaattitaulukkoon.
3. Huomioi ulkomaiset merkinnät. Ulkomailta ostetussa korussa voi olla pelkkä karaattileima (esim. 18K) tai poikkeava merkintä. Suomessa yleisin pitoisuus on 14K (585), Ruotsissa 18K (750).
4. Jos leimaa ei löydy, älä luota pelkkiin kotikonsteihin. Paino tai magneettitesti ei kerro pitoisuutta, ja kuluneet tai väärennetyt leimat voivat johtaa harhaan. Luotettava tulos saadaan happotestillä (prober-testi) tai XRF-analyysillä, joka mittaa pitoisuuden tarkasti esinettä vahingoittamatta.
5. Varmista pitoisuus asiantuntijalla. Ammattilaisen XRF-mittaus ja CE-merkitty vaaka antavat tarkan pitoisuuden ja painon – ja sitä kautta esineen todellisen arvon. Suomen Kultareservissä arviointi on aina maksuton eikä velvoita myymään.

Kullan pitoisuus ja karaatit

Kullan hinta perustuu pitoisuuteen eli siihen, kuinka suuri osa esineestä on kultaa. Tämä voidaan ilmaista promilleina (esim. 585) tai karaatteina (esim. 14K). Käytettyjen ja rikkinäisten korujen kohdalla juuri tämä pitoisuus ratkaisee romukullan hinnan.

Kullan pitoisuus	Kullan karaatileima	Kultaa painosta
333	8k	33,3 %
375	9k	37,5 %
417	10k	41,7 %
585	14k	58,5 %
750	18k	75,0 %
833	20k	83,3 %
875	21k	87,5 %
916	22k	91,6 %
958	23k	95,8 %
999	24k	99,9 %

Tiedätkö nyt, mitä esineesi leima tarkoittaa? Hanki maksuton arvio pitoisuudesta, painosta ja hinnasta – se ei sido myymään.

Tilaa maksuton myyntipakkaus

Suomessa käytössä olevat viralliset pitoisuusleimat ovat 375, 585, 750, 916 ja 999, jotka vastaavat 9K, 14K, 18K, 22K ja 24K kultaa. Ulkomailta ostetuissa esineissä voi esiintyä muitakin merkintöjä, kuten 10K tai 23K.

Samat pitoisuusleimat koskevat kaikkia kullan sävyjä. Valkokultaisessa sormuksessa 585-leima tarkoittaa täsmälleen samaa kuin keltakultaisessa: esineessä on 58,5 prosenttia kultaa ja loput ovat seosmetalleja, jotka antavat sille värin. Lue lisää valkokullasta.

Kun tunnet esineesi pitoisuusleiman ja painon, voit arvioida sen arvon heti kullan hintalaskurilla – syötä paino ja karaatit, niin saat suuntaa-antavan arvion.

Pakolliset leimat Suomessa

Suomessa valmistetusta yli 1 gramman kultaesineestä tulee löytyä vähintään kaksi pakollista leimaa:

• rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima, tai
• tarkastusleima ja pitoisuusleima

Täydellinen leimasarja voi sisältää jopa viisi merkintää:

• Nimileima – valmistajan tai maahantuojan tunnus
• Pitoisuusleima – kullan määrä promilleina (esim. 585)
• Tarkastusleima – Suomessa kruunuleima
• Vuosileima – valmistusvuosi (esim. P9 = 2016)
• Paikkakuntaleima – kertoo valmistuspaikan (vapaaehtoinen)

Näiden avulla voi selvittää paitsi pitoisuuden, myös esineen valmistajan, iän ja alkuperän.

Katso myös: Mikä on karaatti?

Vuosileima – näin selvität korun valmistusvuoden

Vuosileima on kirjain tai kirjaimen ja numeron yhdistelmä, joka kertoo, minä vuonna esine on leimattu. Suomen nykyinen vuosileimajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1810. Kirjaimet käydään läpi aakkosjärjestyksessä, ja kun ne loppuvat, kirjaimeen lisätään seuraava numero. Kirjaimia J, Å, Ä ja Ö ei käytetä.

Esimerkkejä vuosileimoista:

Vuosileima	Leimausvuosi
A7	1954
A8	1978
A9	2002
P9	2016
Z9	2025
A10	2026

Jos sormuksessa on esimerkiksi merkintä A9, se on leimattu vuonna 2002. Kaikissa esineissä ei kuitenkaan ole vuosileimaa. Vanhemmissa esineissä tulkinta vaatii lisäksi tarkastusleiman vertailua, koska samoja kirjaimia on käytetty eri sarjoissa. Kattavat taulukot löytyvät Leimatoimikunnan ylläpitämältä leimat.fi-sivustolta.

Vuosileima ei vaikuta kullan arvoon – hinta määräytyy pitoisuuden ja painon mukaan.

Karaattipitoisuus ulkomailla

Monissa maissa käytetään edelleen karaattimerkintöjä, kuten 14K tai 18K. Esimerkiksi 24K tarkoittaa puhdasta kultaa, kun taas 18K kertoo, että 18 osaa 24:stä on kultaa (75 %). Lue tarkemmin, millaista 24 karaatin kulta on ja miksi siitä ei juuri valmisteta koruja.

Jos tuot ulkomailta korun, siinä voi olla vain karaattileima. Tämä ei ole ongelma, mutta Suomessa virallinen käytäntö on promilleleimat.

Kullatun esineen merkinnät – GP, GF ja HGE

Kaikki kultaiselta näyttävät merkinnät eivät tarkoita kultaa. Kullatuissa esineissä käytetään omia merkintöjään, jotka kertovat, että kultaa on vain pinnassa:

• GP (gold plated) – kullattu
• GF (gold filled) – paksumpi kultakerros perusmetallin päällä
• HGE (hard gold electroplate) – sähkökemiallisesti kullattu
• RGP (rolled gold plate) – valssattu kultapinnoite

Esimerkiksi merkintä 18K GP tarkoittaa, että pinnoite on 18 karaatin kultaa, mutta esine itsessään ei ole kultaa. Myös leima 925 hämää usein: se tarkoittaa sterlinghopeaa, ei kultaa. Kullatussa hopeakorussa voi olla sekä 925-leima että kultainen pinta. Lue lisää siitä, miten erotat kullatun esineen aidosta kullasta.

Mitä jos leimoja ei löydy?

Jos korusta ei löydy leimoja, pitoisuus voidaan tarkistaa kahdella tavalla:

• Happotesti (prober-testi) - kemiallinen menetelmä
• XRF-analysaattori – moderni röntgenfluoresenssilaite, joka mittaa pitoisuuden tarkasti ilman esineen vahingoittamista

Suomen Kultareservissä käytämme XRF-laitetta ja CE-merkittyjä vaakoja arviointiin. Näin asiakas näkee läpinäkyvästi, miten arvo lasketaan.

Kysy asiantuntijalta apua

Leimat voivat joskus olla kuluneita, epäselviä tai puuttua kokonaan. Silloin ammattilaisen arviointi on ainoa tapa varmistaa esineen pitoisuus ja arvo.

Suomen Kultareservi arvioi esineesi aina maksutta – ilman myyntipakkoa. Ostamme kultaa kaikissa pitoisuuksissa, myös leimattomana ja rikkinäisenä. Järjestämme yli 500 kullan arviointi- ja myyntitapahtumaa vuodessa yli 50 kaupungissa, ja voit myös myydä kultaa postitse jopa kotisohvalta tilaamalla maksuttoman myyntipakkauksen – helposti ja turvallisesti.

Tilaa maksuton myyntipakkaus tai katso tulevat tapahtumat.

Usein kysytyt kysymykset kullan leimoista

Mitä kullan merkinnät tarkoittavat?

Kultaesineen merkinnät kertovat sen pitoisuuden, valmistajan ja usein myös leimausvuoden. Tärkein on pitoisuusleima, esimerkiksi 585 tai 750, joka kertoo kullan määrän promilleina. Lisäksi esineessä voi olla nimileima, tarkastusleima (Suomessa kruunu), vuosileima ja paikkakuntaleima.

Mitä 585 tarkoittaa kultasormuksessa?

Leima 585 tarkoittaa, että sormuksesta 58,5 prosenttia on puhdasta kultaa. Se vastaa 14 karaattia, joka on Suomessa yleisin korujen kultapitoisuus.

Mitä A9 tarkoittaa sormuksessa?

A9 on vuosileima ja se tarkoittaa, että sormus on leimattu vuonna 2002. Suomen vuosileimat etenevät aakkosjärjestyksessä: esimerkiksi P9 on vuosi 2016 ja A10 vuosi 2026.

Onko valkokullassa eri leima kuin keltakullassa?

Ei ole. Valkokulta, keltakulta ja ruusukulta leimataan samoilla pitoisuusleimoilla, kuten 585 tai 750. Väri johtuu seosmetalleista eikä se näy leimassa.

Mitä GP tai 925 tarkoittaa korussa?

GP (gold plated) tarkoittaa, että koru on kullattu – kultaa on vain ohut kerros pinnassa. Leima 925 tarkoittaa sterlinghopeaa. Kumpikaan ei ole kultaleima.