Palkittu yhtenä alamme vahvimpina – Suomen Kultareservi Oy
David Lin haastatteli Johns Hopkins Universityn professoria, Steve Hankea liittyen hyperinflaatioon ja siihen, kuinka se voi pyykkiä kartalta pois valuuttoja nopeasti. Hän sanoo, että maailmassa on ollut 62 hyperinflaatiota ja jokaisessa tapauksessa taustalla oleva valuutta on musertunut inflaation alle.
Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskemista. Esimerkiksi vuonna 1946 Unkarissa hinnat tuplaantuivat vain 15 tunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhden perunakilon ostamiseksi ihmiset joutuivat käyttämään tuplamäärän rahaa.
Inflaatio tarkoittaa lyhyesti sanottuna valuutan arvon laskemista. Kun puhutaan hyperinflaatiosta, valuutan arvo laskee vähintään 50 prosenttia. Hyperinflaation syntymiseen on olemassa monia syitä, mutta inflaatio alkaa siitä, kun rahaa printataan enemmän kuin sitä käytetään. Steve Hanke kertoo muun muassa ajastaan Jugoslaviassa Neuvostoliiton aikaan, jolloin kansalaiset eivät maksaneet veroja. Tällöin valtio printtasi rahaa muun muassa omaan tarkoitukseensa ja käyttöönsä.
Steve Hanke kertoo myös, että yksi suurimmista syistä hyperinflaatioon on sota. Esimerkiksi Unkarissa vuonna 1945 alkanut hyperinflaatio tapahtui heti sodan jälkeen. Ensimmäinen ja toinen maailmansota olivat suuria hyperinflaation aiheuttajia. Lisäksi Steve Hanke mainitsee, että muutamat muut epämääräiset tilanteet ovat aiheuttaneet valtioiden rakennelmien musertumisen: hän käyttää esimerkkinä esimerkiksi Zimbabwen johtajaa, joka oli epärehellinen toimissaan ja aiheutti siten Zimbabwen talouden luhistumisen. Hän käytti paljon valtion rahaa eikä kerännyt veroja: kun rahat loppuivat, hän riensi keskuspankkiin ja pyysi heitä printtaamaan lisää rahaa.
Hanke seuraa hyperinflaation syntymistä ja liikkumista ympäri maailmaa. Tällä hetkellä korkeimmalla listalla ovat muun muassa Venezuela, Sudan ja Libanon. Maaliskuussa Venezuelan inflaatioprosentti oli yli 3000 %. Tammikuussa 2020 Venezuelan valuutta menetti jopa 98 % arvostaan, joten Steve Hanke kutsuu sitä luhistuneeksi valuutaksi.
Steve Hanke puhuu muun muassa siitä, kuinka hyperinflaatio voidaan korjata ankkuroimalla heikompi valuutta vahvempaan valuuttaan, kuten esimerkiksi USA:n dollariin. Esimerkiksi 90-luvun Bulgariassa kuukausittain inflaatioprosentti oli jopa 242 %. Se ankkuroitiin silloisen Saksan valuuttaan, jonka tuloksena seuraavana vuonna Bulgarian inflaatioprosentti oli vain reilun yhden prosenttiyksikön pinnassa vuositasolla.
Toinen tapa korjata hyperinflaatio on hankkiutua eroon paikallisesta valuutasta täysin ja ottaa käyttöön toisen maan valuutta. Esimerkiksi Liechtenstein käytti aikaisemmin Sveitsin frangia.
Steve Hanke mainitsee ensimmäiseksi, että syy siihen, että kryptovaluuttaa ei käytetä jokapäiväisissä ostoissa, on se, ettei kryptovaluuttaa ole helppo vaihtaa maan omaan valuuttaan. Hän sanoo, että jos Bitcoinille asetettaisiin talouslautakunta ja siitä tehtäisiin esimerkiksi USA:n dollarin klooni, se voisi toimia ankkurina hyperinflaation varalta.
Tämä ei kuitenkaan toimi siksi, että Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat hajautettuja ja valtioista ja muista valuutoista riippumattomia.
Steve Hanke sanoo, että ainoa valuutta, joka on ollut vahvempi kuin USA:n dollari, oli Sveitsin frangi. Nykyään USA:n dollari on vahva valuutta, jolle ei odoteta tapahtuvan hyperinflaatiota ainakaan näillä näkymin. Kun David Lin kysyi Hankelta, voiko hyperinflaatio tapahtua USA:n vahvalle dollarille, hän vastasi, että teoriassa se on mahdollista, vaikka käytännössä näin ei odoteta tapahtuvan.
Kulta on kansainvälisesti arvokasta ja sitä hyväksytään maksuvälineenä ympäri maailman. Se on säilyttänyt arvonsa historiallisesti ja nykyäänkin monet sijoittajat hajauttavat varojaan sijoittamalla kultaan. Kullan arvon nousut ja laskut ovat tutkittavissa selkeästi, sillä kullan arvoa on dokumentoitu vuosikausien ajan.
Kultaan on mahdollista sijoittaa monella tavalla, kuten esimerkiksi ostamalla fyysistä kultaa tai sijoittamalla kultakaivoksiin tai ETF:iin. Monet sijoittajat pitävät kultaan sijoittamista turvallisena ja vakaana tapana hajauttaa omaa taloutta ja pitää huoli siitä, että inflaationkin aikana itsellä säilyy varallisuutta, jonka arvo ei laske tavallisen valuutan tapaan.
Aiheeseen liittyviä uutisia
