Kultakaivokset ja kaivostoiminta, paljon kultaa on maailmassa?

Kulta on erittäin tavoiteltu alkuaine, sillä sen monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat sen käytön monella eri teollisuuden alalla. Kultaa esiintyy luonnollisena jalometallina maaperässämme, josta sitä voidaan louhia käyttöön.

Kultaa louhitaan kaivostoiminnan avulla. Kaivostoiminta työllistää erittäin paljon ihmisiä eri ammattialoilta, joten kullan kaivaminen on hyvin tärkeää toimintaa taloudellisuuden ja työllistämisen kannalta.

Kaivostoimintaa tavataan lähinnä alueilla, joissa kultaa on maaperässä hyvin paljon. Kultaa löytyy esiintyminä, joita voidaan kutsua myös kultasuoniksi. Aktiivinen kaivostoiminta pyritään siis keskittämään näille alueille tulosten maksimoimiseksi. Suomessakin on muutamia kultakaivoksia.

Kuinka paljon kultaa on maailmassa?

Kultaa on vuosien aikana louhittu erittäin paljon, jolloin monille saattaakin herätä kysymys siitä, kuinka paljon kultaa on vielä jäljellä. Kulta on alkuaine, joten sitä saadaan maaperästä, eikä sitä valmisteta synteettisesti. Toisin sanoen, kaikki maailmassa esiintyvä kulta on luonnollista.

Viimeisimmän laskennan mukaan kultaa on onnistuttu löytämään jo jopa 244 000 tonnia. Kultaa on kierrossa käsiteltynä jo noin 187 000 tonnia, jotka tullaan jalostamaan jatkoa varten. Maan alla piilevät varannot eivät kuitenkaan ole yhtä suuria, sillä niitä on arviolta jäljellä noin 57 000 tonnia, jotka odottavat louhintaa. Kultaa on siis vuosien aikana ja kaivostoiminnan seurauksena louhittu yhteensä niin paljon, että siitä voisi luoda kuution, jonka yhden sivun korkeus olisi jopa 28 metriä.

Kullan kaivamisen vaiheet

Kaivostoiminta on nykyään hyvin pitkälle automatisoitua ja koneistettua. Kullan kaivaminen on ennen ollut huomattavasti yksinkertaisempaa ja vähemmän tehokasta, mutta nykyteknologian ansiosta on kullan kaivaminen helpompaa.

Koneistettu kullan kaivaminen perustuu siihen, että kultapitoista maa-ainesta kaivetaan ja siirretään koneeseen, joka erottelee kullan muusta jätemaasta. Kultaa erottelevassa koneessa aineksen läpi kulkee vettä, joka huuhtoo muun kevyemmän maa-aineksen pois ja jättää kullan tilalle sen jäädessä kiinni koneen rihloihin.

Kun kulta on eroteltu muusta aineksesta, sitä voidaan alkaa jatkojalostamaan. Kulta pyritään muokkaamaan kultaharkoksi, jotta sen käsitteleminen olisi helpompaa.

Kultaa on mahdollista louhia myös rikastuksella, jossa käytetään syanidia. Syanidi on ainoa aine, johon kulta liukenee, joten sitä on mahdollista saada eroteltua maa-aineksesta tämän liuoksen avulla.

Milloin kaikki kulta on louhittu?

Kultaa louhitaan suurella tahdilla koko ajan lisää, joten huolenaiheeksi on noussut myös se, milloin kaikki kulta on louhittu maapallolta.

Kuten aiemmin on todettu, kulta on alkuaine ja sitä saamme vain maaperästä, jossa se ilmenee luonnollisina esiintyminä. Kultaa ei ole siis mahdollista valmistaa synteettisesti, vaan se on etsittävä maaperästä.

Tämänhetkisten laskelmien mukaan on todettu, että nykyisellä tahdilla kultaa riittää maaperässämme vielä noin 20 vuotta louhittavaksi, mikäli ennustus pitää paikkansa. Maaperästä kullan loppuminen ei välttämättä tarkoittaisi kuitenkaan itse louhinnan lopettamista, sillä teknologia kehittyy ja kultaa voidaan mahdollisesti louhia aivan uusista paikoista, joista sitä ei ennen ole etsitty.

Kaivostoiminnan haitat

Kaivostoimintaan liittyy suurten hyötyjen lisäksi myös jonkin verran haittoja. Kaivaminen työllistää paljon ihmisiä ja on laajaa toimintaa, minkä ansiosta ala työllistää paljon ihmisiä, mutta suurimpana ongelmana kaivostoiminnassa ovat siitä aiheutuvat ympäristö- ja meluhaitat. Etenkin kultakaivosten lähettyvillä asuvat asukkaat joutuvat kärsimään ympäristöön kohdistuvista haitoista sekä jatkuvasta melusta.

Kullan kaivaminen perustuu siihen, että maa-aineksesta erotellaan kulta, jolloin ylimääräinen maa-aines on sivutuote ja se luokitellaan jätteeksi. Suurten maamassojen asianmukainen hävittäminen voi koitua ongelmaksi, jolloin se tuo haittaa ympäristölle. Myöskin kaivamisessa käytettävät suuret koneet, jotka vaativat paljon polttoainetta, ovat ympäristölle haitallisia.

Kaivoksista lähtee myös suuren koneistuksen seurauksena paljon ääntä, jolloin meluhaitta on yksi kaivostoiminnan ikävistä puolista.

Kaivostoiminta vai kullan kierrätys?

Kullan hankkiminen ei perustu kokonaan kullan louhimiseen, vaan kultaa on saatavilla muutakin kautta. Kullan kierrättäminen on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto ja yksittäiselle kuluttajalle paljon parempi keino saada kultaa itselleen.

Kultaa myyvät monet kultakauppiaat ja omia vanhoja kultakoruja tai muita tuotteita on mahdollista myydä kullan ostajille. Nämä kultatuotteet voidaan sulattaa ja näin ollen uusiokäyttää. Omat kultakorut ja -esineet voidaan laittaa hyötykäyttöön myymällä ne kultaa ostaville tahoille. Kierrätettyä kultaa voidaan käyttää esimerkiksi teknologiassa, sähköteollisuudessa, hammaslääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa.

Mistä tiedän kullan arvon?

Kullan leimat kertovat sen haltijalle kullan pitoisuuksista, jolloin esimerkiksi kierrätetyn kultakorun tutkiminen on helpompaa myös maallikolle. Puhdas kulta on 24 karaatin kultaa: tätä kultaa löydetään maaperästä kaivostoiminnan seurauksena. Kun kultaa käytetään korujen ja käyttöesineiden valmistuksessa, siihen sekoitetaan muita metalleja, jotka tekevät siitä kestävämpää. Käyttökullassa karaatit ovat yleensä 14 tai 18 karaattia.

Mitä puhtaampaa kulta on, sen arvokkaampaa se myös on ostajalle. Jos haluat tietää, kuinka paljon omista kultakoruista ja -esineistäsi maksettaisiin, käytä hyväksesi meidän sivuiltamme löytyvää laskuria.