Kullan hinta OSA 4: 2012–2020 – Vaikenemisen vuodet vai uuden aikakauden alku?
Kulta on aina ollut arvostettu metalli – ei vain kauneutensa ja harvinaisuutensa vuoksi, vaan myös sen ainutlaatuisten ominaisuuksien takia. Kulta ei ruostu, se on helposti muokattavaa, ja sen johtavuus tekee siitä korvaamattoman tietyissä teollisuudenaloissa. Mutta mistä kulta saadaan, ja kuinka paljon sitä on vielä jäljellä?
Kultaa esiintyy luonnossa pieninä pitoisuuksina kallioperässä ja jokien sedimenttikerroksissa. Louhinta tapahtuu joko avolouhoksissa tai maanalaisissa kaivoksissa. Nykyisin suurin osa teollisesta kullanlouhinnasta on koneellista ja tehokasta – kultapitoista maa-ainesta murskataan, rikastetaan ja käsitellään usein kemikaaleilla, kuten syanidilla, jotta kulta saadaan eroteltua muusta materiaalista.
Vaikka kaivosteknologia on kehittynyt, kullan esiintymät ovat usein hyvin hajallaan. Yhden sormuksen verran kultaa voi vaatia tonnien maa-aineksen käsittelyä.
Arvioiden mukaan ihmiskunta on tähän mennessä louhinut noin 244 000 tonnia kultaa. Tästä arviolta 187 000 tonnia on käytössä tai varastoitu eri muodoissa: koruina, sijoituskultana, keskuspankkien varantoina tai teollisuuden käytössä. Maaperässä olevia käyttämättömiä varantoja arvioidaan olevan jäljellä noin 57 000 tonnia.
Jos kaikki tähän mennessä löydetty kulta sulatettaisiin kuutioksi, se olisi noin 28 metrin korkuinen – verrattavissa 8-kerroksiseen kerrostaloon.
Nykyisellä louhintatahdilla kullan arvioidaan riittävän noin 20 vuoden ajaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kulta todella loppuisi – uusien esiintymien löytyminen, teknologian kehittyminen ja kierrätyksen lisääntyminen muuttavat tilannetta jatkuvasti.
Lisäksi entistä vaikeammin saavutettavat varannot voivat tulla kannattaviksi, jos kullan markkinahinta jatkaa nousuaan. Voit tutustua tarkemmin kullan hintakehitykseen ja vertailuun täällä: Suomen kattavin ja täysin läpinäkyvä kullan hintavertailu
Kultakaivokset työllistävät tuhansia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Samalla ne aiheuttavat huomattavia ympäristöhaittoja: maisemien tuhoutumista, meluhaittoja ja veden saastumista.
Siksi kierrätetty kulta on ekologisempi vaihtoehto. Esimerkiksi me Suomen Kultareservissä ostamme käytettyä kultaa, joka sulatetaan ja jalostetaan uudelleen. Tämä säästää luonnonvaroja ja vähentää kaivostoiminnan tarvetta.
Katso paljon voit tienata kullastasi juuri nyt – Kullan hintalaskuri
Suurin osa kierrätettävästä kullasta tulee koruista ja vanhoista esineistä. Puhdas kulta on 24 karaattista, mutta korukullassa yleisimmät pitoisuudet ovat 14 ja 18 karaattia. Mitä korkeampi karaattimäärä, sitä arvokkaampi esine on.
Jos sinulla on vanhoja kultakoruja, voit myydä kultaa helposti ja turvallisesti – täysin ilman myyntipakkoa. Apunasi voit käyttää myös kullan arviolaskuria, joka antaa suuntaa antavan arvion esineidesi arvosta.
Kultaa on louhittu maailmassa jo satojatuhansia tonneja, mutta maaperän varannot ovat rajalliset. Samalla kaivostoiminnan haitat ovat nousseet yhä näkyvämmiksi. Kulta ei kuitenkaan ole loppumassa – kierrätys ja teknologinen kehitys voivat jatkaa kullan kiertoa pitkälle tulevaisuuteen.
Jos pidit tästä artikkelista, tutustu myös:
Aiheeseen liittyviä uutisia
