Onko kulta maailman parhaiten ymmärretty jalometalli/valuutta?

Kulta on kiehtonut ihmisiä ympäri maailmaa jo vuosituhansien ajan. Jo tuhansia vuosia sitten, kun ihmisten välinen kommunikaatio maailman kolkasta toiseen oli olematonta, kansa toisensa perään löysi kultaa ja otti sitä käyttöön muun muassa vaihtoesineenä ja hyödykkeenä. Sitä on käytetty muun muassa korujen ja koriste-esineiden valmistamiseen ja kolikoiden valmistamiseen. Se on ollut käytössä valuuttana ja hyödykkeenä, sijoituskohteena ja monissa teollisuuden osa-alueissa, kuten lääketieteessä ja sähköteollisuudessa.

Sen monipuolisuuden ja kestävyyden takia kultaa on käytetty ympäri maailmaa jo tuhansia vuosia eri tarkoituksiin. Sen käyttöä ja kullan tarjoamia mahdollisuuksia on tutkittu jo tuhansia vuosia.

Miksi kullalla on aina ollut arvoa?

“Jokaisella sijoittajalla tulisi olla kultaa kiinni sijoituksissaan”

Jotkut ihmiset väittävät, että kullalla ei ole oikeaa arvoa ja että se on barbaarinen jäänne, jolla ei ole enää samoja rahallisia ominaisuuksia kuin satoja tai tuhansia vuosia sitten. He väittävät, että nykyaikaisessa talousympäristössä paperivaluutta on ainoaa arvokasta valuuttaa ja että kullan arvo on nähtävissä vain korujen valmistuksessa.

Toiset taas väittävät, että kulta on yksi parhaista sijoituskohteista ja että jokaisella sijoittajalla tulisi olla kultaa kiinni sijoituksissaan. Syynä on se, että kullalla on paljon luontaisia ominaisuuksia, joiden ansiosta se on monipuolinen ja arvokas jalometalli, jota tullaan käyttämään monilla teollisuuden aloilla vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Kullan olennainen kaksijakoisuus

Useimmat olisivat samaa mieltä siitä, että kullalla on aina ollut arvoa kaikista näistä syistä: koristeena, valuuttana ja sijoituksena. Mutta näiden konkreettisten arvojen lisäksi lisäisimme kullalle toisen ominaisuuden, nimittäin sen kiehtovan vetovoimaisen mysteerin, joka on kiinnostanut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan.

Kulta voi olla jotain määrällistä ja konkreettista, kuten raha, ja samalla se voi ilmentää jotain hetkellistä, kuten tunnetta, jopa monia erilaisia tunteita. Joten osa syy siihen, miksi kullalla on aina ollut arvoa, piilee ihmiskokemuksen psykologiassa ja luonteessa.

Kulta valittiin toimivaksi vaihtovälineeksi jo kauan sitten

Esi-isämme joutuivat keksimään maksumenetelmän, joka oli helpompi toteuttaa kuin vaihtokauppa. Kolikoista tuli maksuväline, jolla voitiin korvata tavallinen vaihtokauppa. Kolikoiden valmistukseen valittiin kulta.

Kaikista alkuaineiden jaksollisen taulukon metalleista kulta on looginen valinta. Voimme sulkea pois muut elementit metallia lukuun ottamatta, koska kaasumainen tai nestemäinen valuutta ei ole kovin käytännöllinen vaihtoehto siirrettävyyden kannalta. Tästä jäävät käteen metallit, kuten rauta, kupari, lyijy, hopea, kulta, palladium, platina ja alumiini.

Rauta, lyijy, kupari ja alumiini. Nämä metallit ovat alttiita syöpymään ajan myötä, joten ne eivät olisi hyvä arvo säilytyksen kannalta, jota kolikoilla vaaditaan: ja metallien korroosion estäminen on työlästä. Alumiini tuntuu erittäin kevyeltä ja merkityksettömältä – ei ihanteelliselle kolikkometallille, joka voi herättää turvallisuuden ja arvon tunteita.

Platina tai palladium ovat järkeviä valintoja, koska ne eivät enimmäkseen reagoi muihin elementteihin (eli tuottavat vain vähän korroosiota), mutta ne ovat liian harvinaisia. Arvon määrittämiseksi metallille sen on oltava melko harvinainen, mutta riittävän hyvin saatavilla, jotta kohtuullinen määrä kolikoita voidaan luoda kauppaa varten.

Kulta ja hopea. Kulta ei syövy, ja se voidaan sulattaa liekin päällä, mikä helpottaa sen käsittelyä ja leimaamista. Hopea ja kulta ovat kauniita metalleja, joista on helppo muotoilla koruja, ja molemmilla jalometalleilla on omat kannattajansa hienojen korujen piireissä.

“Kulta tarjoaa kestävää kehitystä. Jos katastrofi iskee niin, että paperirahaa ja sitä tukevaa järjestelmää ei enää ole, palaamme kultaan.”

Kulta, psykologia ja yhteiskunta

Jos nykyaikainen paperirahatalous romahtaisi, kullalla ei ehkä olisi välitöntä käyttöä – kun paniikki iskee ja ihmiset taistelevat perustarpeistaan ​​– mutta lopulta sille tulisi kysyntää.

Ihmiset ovat laumaeläimiä. Pidämme parempana muiden ihmisten seuraa täydellisen yksinäisyyden sijaan. On helpompi työskennellä ryhmässä kuin yksin. Tämä inhimillinen piirre pakottaa meidät löytämään tapoja toimia yhdessä, mikä puolestaan ​​johtaa tapoihin vaihtaa tavaroita ja palveluita helposti ja tehokkaasti.

Kulta tarjoaa kestävää kehitystä. Jos katastrofi iskee niin, että paperirahaa ja sitä tukevaa järjestelmää ei enää ole, palaamme kultaan.

Kuinka kultaisesta rintakorusta herkulliseksi pihviksi. Kultapalalla ei välttämättä ole välitöntä fyysistä arvoa sen hallussa olevalle henkilölle: he eivät voi syödä tai juoda sitä. Mutta jos yhteiskunta suostuu käyttämään kultakolikoita hyödykkeen vaihdossa, kolikolla olisi välittömästi arvo. Siitä, mikä oli alun perin syömätöntä, voisi tulla vaihdossa herkullinen pihvi.

Kullan historia on osoittanut sen arvon

Kullalla on pitkä historia ja sen arvo on säilynyt ihmisten silmissä tuhansia vuosia. Sillä on monipuolisia käyttötarkoituksia, mikä tekee siitä ihanteellisen jalometallin monilla aloilla. Vaikka kultaa ei enää käytetä virallisena valuuttana, se on edelleen haluttu jalometalli ja sen arvon odotetaan vain nousevan.

Koska kultaa on käytetty monipuolisesti ympäri maailmaa ja sen käytössä on monia loogisia piirteitä, se on eittämättä yksi maailmankaikkeuden parhaiten ymmärretyistä ja käytetyimmistä valuutoista.