”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
Kullan maine inflaatiosuojana ei ole ollut parhaimmillaan viimeisen vuoden aikana. Jalometalli oli pudonnut noin 5 prosenttia (1 782,05 dollariin) vuoden 2021 alussa London Bullion Market Associationin (LBMA) hintojen mukaan. Inflaatio on puolestaan kääntynyt toiseen suuntaan, ja Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksin (CPI) mukaan hinnat nousivat lokakuussa 2021 6,2 % vuotta aiemmasta. Tämä on nopein kuluttajahintojen nousu 30 vuoteen.
Vuoden 2019 alusta on kullan hinta kuitenkin noussut 37 €/g, lähes 54 €/g. Joten mikäli kullan hintakehitystä katsoo lyhyeltä aikaväliltä, voi hintakehitys vaikuttaa heikolta. Mutta seuraamalla kullan hinnan pitkäaikaista hintakehitystä, on hyvin selkeää, että kulta on ollut erinomainen suoja inflaatiota vastaan vuosien varrella. Esimerkiksi kullan hinta on noussut 435 %:ia, viimeisen 20 vuoden aikana. Kullan hinta on tänä päivänä historiallisissa huippulukemissa. Mikäli Venäjän ja Ukrainan tilanne rauhoittuu, voi kullan hinta kuitenkin tulla alas huomattavasti huippulukemista.
Claude Erbin, Campbell Harveyn ja Tadas Viskantan julkaiseman tutkimuksen mukaan on olemassa vain vähän todisteita sen väitteen tueksi, että kulta suojaisi ostovoimaa. Duken yliopiston rahoitusprofessori Harvey sanoo, että kullan hinta on historiallisesti ollut liian epävakaa ollakseen hyvä lyhytaikainen soja inflaatiolta. Osa kultaan sijoittaneista on siirtynyt kryptovaluuttoihin, kuten Bitcoiniin, mutta on syytä pitää mielessä, että kryptovaluutan volatiliteetti on noin viisi kertaa vahvempi kuin kullan.
“Kryptovaluutat ovat paljon epävakaampia kuin kulta ja ne ovat todennäköisesti epäluotettavia inflaatiosuojana lyhyen aikavälin vaihteluille,” sanoi Harvey.
Kryptovaluutan arvolla on taipumus myös pudota sijoittajien ollessa varovaisia ja myydessään epävarmoja omaisuuseriä, kuten osakkeita ja kryptoja.
Sijoittajien ja säästäjien ei kuitenkaan tarvitse olla peloissaan. Treasury Inflation Protected Securities (TIPS) on Yhdysvaltain valtion obligaatio, joka on indeksoitu kuluttajahintaindeksiin. Jos kuluttajahintaindeksi nousee, lainan pääoma nousee: jos kuluttajahintaindeksi laskee, pääoma pienenee. Vaikka asiantuntijat sanovat, että TIPS:t ovat kalliita (tarjoavat vain vähän tuottoa historiallisesti katsottuna) säästäjät ja sijoittajat voivat käyttää niitä suojatakseen sijoituksiaan, jos he ovat huolissaan kuluttajahintojen noususta lähiaikoina.
Ja vaikka inflaatiolta suojautuminen on hankalaa, voi olla helpompaa löytää omaisuutta, jonka tuotto ylittää nousevat hinnat. Dimensional Fund Advisorsin kokoamat tiedot viittaavat siihen, että monet omaisuuserät (kuten joukkovelkakirjat, osakkeet ja hyödykkeet) ovat tuottaneet inflaation ylittävää tuottoa, kun niitä on säilytetty pidempään.
Vaikka kulta ei välttämättä lyhyellä aikavälillä toimi hyvänä inflaatiosuojana, hyvä puoli on se, että sen hinta on pysynyt verrattain vakaana vuoden 1971 jälkeen. Kullan hinnassa on tapahtunut nousuja ja laskuja, mutta se ei ole samaan tapaan riskialtista kuin kryptovaluutat tai osakkeet. Kullan arvo on ollut tasainen aina aikojen alusta saakka ja jo tuhansia vuosia sitten sitä käytettiin maksuvälineenä ja vallan kuvana. Kullan arvo siis tuskin tulee tulevaisuudessakaan laskemaan etenkin, kun sen kysyntä on suuri muun muassa elektroniikassa ja lääketieteessä, sekä tietysti korujen ja kultaesineiden valmistuksessa.
Koska maailman helpot kultavarannot on suurimmaksi osaksi jo louhittu ja kullan louhimiseen liittyvät kustannuksen nousevat kultakaivosten ulottuessa yhä syvemmälle maan uumeniin, kultaa on saatavilla vain hyvin rajallinen määrä. On hyvin epätodennäköistä, että kullan arvo tulisi laskemaan.
Kulta voi siis olla hyvä tapa hajauttaa omia varoja, mutta inflaatiosuojana sen arvosta on keskusteltu ja mielipiteet jakautuvat. Kullan omistamisesta toisin sanoen tuskin on mitään haittaa, mutta rohkeiden sijoittajien kannattaa harkita esimerkiksi kryptoja uutena sijoituskohteena.
Aiheeseen liittyviä uutisia
