Valkokulta näyttää hopealta, mutta on pohjaltaan samaa kultaa kuin perinteinen keltakultainen koru.
Mitä on valkokulta?...
Read More
Aamulehti julkaisi 15.12.2025 laajan kullan hintavertailun, jossa toimittaja kiersi kultaa ostavia liikkeitä Helsingissä ja Tampereella. Mukana oli sekä kivijalkaliikkeitä että kiertäviä ostoautoja. Vertailun tulokset olivat poikkeuksellisen selkeitä.
Saman, noin 40 gramman kultakoruista koostuneen erän ostotarjouksissa oli jopa lähes 1 500 euron ero. Tämä osoittaa yhden olennaisen asian. Kullan myynnissä lopullinen hinta ei riipu kullasta, vaan siitä, kuka sen ostaa.
Aamulehden vertailu osoitti selvästi, että suurin syy ostotarjousten välisiin hintaeroihin ei ollut kullan määrä tai laatu, vaan se, kuka kullan osti ja millä periaatteella arviointi tehtiin. Sama, noin 40 gramman kultakoruerä johti jopa lähes 1 500 euron hintaeroon. Tämä ei selity markkinahinnalla, vaan ostajien toimintamalleilla, riskin jakamisella ja arviointiperiaatteilla.
Käytännössä kuluttajan lopputuloksen ratkaisee se, arvioidaanko kulta alakanttiin ostajan eduksi vai analysoidaanko se tarkasti ja ammattimaisesti - asiakkaan eduksi.
Kullan ostoliikkeiden tarjoukset noin 40 gramman erästä 14 ja 18 karaatin kultakoruja Helsingissä.
Rannerenkaassa varattu hartsivähennys, arvioitu vaikutus noin 400 €
** Mahdollinen hartsivähennys, vaikutus arvioitu 100–150 €
*** Tarjoaja ei ottanut kalvosinnappeja vastaan. Rannerenkaasta ei tehty hartsivähennystä.
Huomioita Aamulehden testistä:
Suomen Kultareservi maksoi Helsingissä 296 € enemmän kuin seuraavaksi paras toimija, ero heikoimpaan tarjoukseen oli 1 464 €. Suomen Kultareservi sijoittui Aamulehden hintavertailussa toiseksi 11 toimijan joukossa, jääden alle 30 euroa vertailun korkeimmasta tarjouksesta.
Aamulehden testissä yksi keskeinen hintaero syntyi rannerenkaasta, jossa ei ollut karaattileimaa. Rengas painoi noin 15 grammaa. Merkittävä osa toimijoista arvioi korun 14 karaatin kullaksi. Tätä valitettavasti tehdään alalla systemaattisesti. Kyse ei ole yksittäisistä virhearvioista, vaan käytännöstä, jossa pitoisuus tulkitaan alaspäin, vaikka tarkasti ja ammattimaisesti tehdyllä analyysillä, tulisi tuloksesta varmistua aina paikan päällä.
Tällainen karaattivähennys vaikuttaa suoraan asiakkaalle maksettavaan hintaan. Aamulehden hintavertailussa mukana olleen rannerenkaan kohdalla 14 ja 18 karaatin välinen ero vastasi nykyisellä maailmanmarkkinahinnalla noin 300 euroa yhdestä ainoasta korusta. Mm. tästä syystä luotettavan ostajan valinta on kullan myynnissä ratkaisevaa.
Aamulehti varmistui rannerenkaan todellisesta kultapitoisuudesta Suomen Kultareservillä, jossa koru analysoitiin röntgenfluoresenssianalyysillä (XRF). Analyysin perusteella pystyttiin varmistumaan, että kyseessä oli 18 karaatin kulta. Tämä osoittaa, että kultapitoisuus ei ollut tulkintakysymys, vaan analysoitavissa oleva fakta.
Kullan pitoisuus on mahdollista arvioida myös perinteisellä happotestillä ja oikein tehtynä se antaa oikean tuloksen. Tästä huolimatta alalla on yleistä, että pitoisuus arvioidaan tietoisesti alaspäin, mikä näkyy suoraan asiakkaalle maksettavassa hinnassa. Kyse ei ole siitä, etteikö kultapitoisuutta voisi selvittää, vaan siitä, millä periaatteella arviointi tehdään ja kenelle mahdollinen varovaisuus koituu.
Suomen Kultareservin toimintamallissa pitoisuus määritetään sataprosenttisella varmuudella analyysiin perustuen, eikä hintaa alenneta mistään syystä. Asiakkaille maksetaan juuri se korvaus, joka heille kullan todellisen arvon perusteella kuuluu maksaa.
Lisätietoa arviointiperiaatteista ja hinnoittelun perusteet löytyy sivulta kullan hinta.
Aamulehden vertailussa Suomen Kultareservin Helsingin liike maksoi koruerästä:
Huomionarvoista on, että heikoin tarjous annettiin liikkeessä, joka sijaitsee vain noin sadan metrin päässä Suomen Kultareservin toimipisteestä. Alla Aamulehden kullan hintavertailu kokonaisuudessaan:

Aamulehden vertailun tärkeimmät opit ovat selkeitä:
Kullan myynnissä pienikin ero arviointiperiaatteessa voi tarkoittaa satojen eurojen eroa
lopputuloksessa. Aamulehden hintavertailussa ostajien välinen hintaero oli jopa lähes kaksinkertainen: Suomen Kultareservi tarjosi samoista kultakoruista 2 676 euroa, kun viereisessä Kultavintage/Kultahopea-liikkeessä tarjous oli 1 212 euroa.
Jos haluat myydä kultaa läpinäkyvästi ja ilman myyntipakkoa, tutustu kullan myyntipalveluihimme.
Aamulehden vertailu ei ollut yksittäinen poikkeus. Se vahvisti saman linjan, joka on näkynyt useissa vertailuissa:
Kyse ei ole yksittäisestä testistä, vaan johdonmukaisesta toimintamallista, jossa kulta analysoidaan tarkasti ja asiakkaalle maksetaan se arvo, joka kullalle todellisuudessa kuuluu.
Mikäli haluat varmistaa kullastasi mahdollisimman oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän hinnan, Suomen Kultareservi palvelee sinua yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomen, valtakunnallisesti vakuutetun postipalvelun kautta sekä Helsingin toimipisteessämme Fredrikinkadulla (Fredrikinkatu 35).
Olet lämpimästi tervetullut asioimaan turvallisesti ja luottamuksella – Suomen Kultareservi.
Valkokulta näyttää hopealta, mutta on pohjaltaan samaa kultaa kuin perinteinen keltakultainen koru.
Mitä on valkokulta?...
Read More
Ruusukullan punertava sävy syntyy kuparista. Korun arvon ratkaisee silti kultapitoisuus, ei väri.
Mitä on ruusukulta?
Ruusukulta...
Read More
Historiallisesti kullan hinta on noussut tilanteissa, joissa epävarmuus on kasvanut nopeasti. Syy ei ole monimutkainen. Kun luottamus...
Read More
Helsinki-mitali on Helsingin kaupungin korkein kunnianosoitus. Se myönnetään henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää ja...
Read More
Suomen Kultareservi Iltalehden kullan hintavertailun testivoittajaksi
Iltalehti julkaisi 28.7.2025 laajan kullan hintavertailun,...
Read More
Johdanto
Kullan myynti kiinnostaa suomalaisia enemmän kuin koskaan aiemmin. Syy on yksinkertainen: kullan hinta on noussut...
Read More