Hammaskulta on seosmetallia, jonka arvon paljastaa vasta mittaus

Vanhasta kultakruunusta tai -sillasta voi saada rahaa, mutta hammaskullan arvo riippuu seoksesta, jonka kultapitoisuus vaihtelee kappaleittain.

💡 Hammaskulta pähkinänkuoressa:

• Mitä hammaskulta on? Kultaseosta, jota on käytetty kruunuissa, silloissa ja täytteissä. Kultaa voi olla myös valkoiselta näyttävän kruunun sisällä.
• Paljonko kultaa hammaskullassa on? Pitoisuus vaihtelee kappaleittain, eikä leimaa yleensä ole. Se selviää vasta mittaamalla.
• Mistä hammaskullan hinta muodostuu? Kullan ja hopean määrästä päivän hinnan mukaan. Palladiumista ja platinasta ei tällä hetkellä makseta.
• Pitääkö kruunu puhdistaa ennen myyntiä? Ei. Posliini ja hammasjäänteet vähennetään arviossa.
• Missä hammaskultaa voi myydä? Postitse, kiertueen tapahtumissa tai Helsingin myymälässä. Arvio on maksuton eikä velvoita myymään.

Mitä hammaskulta on?

Hammaskulta on hammashoidossa käytettyä kultaseosta, ei puhdasta kultaa. Siitä on valmistettu kruunuja, siltoja, paikkoja ja inlay-täytteitä eli hammaslaboratoriossa valettuja täytteitä, jotka hammaslääkäri on kiinnittänyt hampaaseen. Kultaseoksia on käytetty myös onlay-täytteisiin, jotka peittävät osan hampaan purupinnasta, sekä kruunujen ja siltojen runkoina.

Yhdysvaltain hammaslääkäriliiton ADA:n mukaan kullalla on hammashoidon materiaaleista pisin käyttöhistoria. Kulta ei reagoi suun kosteissa oloissa ja se on luja ja kestävä. Puhtaana kulta on kuitenkin liian pehmeää kestämään purentaa, joten se kovetetaan seostamalla siihen esimerkiksi kuparia, hopeaa tai platinaa. Siksi hammaskulta on aina seos.

Kullan kallistuttua 1980-luvulla hammashoidossa siirryttiin halvempiin metalliseoksiin, ja sittemmin hampaanväriset keraamiset materiaalit ovat yleistyneet. Turun yliopiston hammasprotetiikan professori Timo Närhi kertoi Ylelle vuonna 2015, että keltaista kultahammasta haluaa enää ani harva.

Hammaskullan pitoisuus vaihtelee seoksesta toiseen

Kultaa voi olla valkoisenkin kruunun sisällä

Kultaa voi olla myös hampaassa, joka näyttää valkoiselta. Metallokeraamisessa kruunussa jalometalliseoksesta valettu runko on päällystetty hampaanvärisellä posliinilla, jolloin metalli jää näkymättömiin.

Ennen keraamisista aihioista jyrsittyjä kruunuja tällaiset metallokeraamiset kruunut olivat ADA:n mukaan yleisin hammaslaboratoriossa valmistettu korjaus. Vanhan, valkoiselta näyttävän kruunun sisällä voi siis hyvin olla jalometalliseosta.

Seoksia on hyvin erilaisia

Kruunun tai sillan pitoisuus riippuu siitä, millaisesta seoksesta se on aikanaan valettu. Kullan rinnalla seoksessa on usein muita jalometalleja, kuten palladiumia ja platinaa sekä hopeaa ja kuparia.

ADA:n luokittelussa arvokkaimpaankin ryhmään riittää, että seoksessa on kultaa vähintään 40 prosenttia, ja loppu voi olla pääosin palladiumia. Seuraavaan ryhmään kultaa ei vaadita lainkaan, kunhan jalometalleja on yhteensä vähintään 25 prosenttia.

Kaikki hampaiden metalli ei myöskään ole hammaskultaa. Kruunuja ja siltoja on tehty myös nikkeli-kromiseoksista, ja irrotettavien osaproteesien metallirungot ovat yleensä koboltti-kromia. Molemmat ovat epäjaloja metalliseoksia.

Väristä ei voi päätellä pitoisuutta

Palladium ja platina vaalentavat seosta, joten runsaskultainenkin posliinikruunun runko voi olla vain vaaleankeltainen. Toisaalta on olemassa kullanvärisiä seoksia, joissa kultaa on vähän tai ei lainkaan. Kellertävä kruunu ei siis välttämättä ole runsaskultainen, eikä vaalea kruunu välttämättä vähäkultainen.

Pitoisuus selviää mittaamalla

Korussa pitoisuuden kertoo pitoisuusleima, mutta hammaskullassa leimaa ei yleensä ole. Pitoisuus selvitetään mittaamalla, esimerkiksi XRF-analyysillä eli röntgenfluoresenssilaitteella, joka erittelee esineen metallit ilman, että esine vahingoituu.

Sama mittaus näyttää kullan rinnalla myös hopean, palladiumin ja platinan osuudet. Suomen Kultareservi käyttää XRF-analysaattoria Helsingin toimipisteessä sekä postitse lähetettyjen esineiden arvioinnissa. Kiertueen tapahtumissa pitoisuus selvitetään happotestillä, jossa käytetään kuningasvettä (aqua regia). Punnitukseen käytetään kaikissa myyntikanavissa CE-merkittyjä vaakoja.

Hammaskullan hinta lasketaan kullasta ja hopeasta

Hammaskullan hinta muodostuu samalla periaatteella kuin muun romukullan hinta. Lähtökohtana on kullan määrä eli paino kerrottuna pitoisuudella, ja sen arvo johdetaan päivän maailmanmarkkinahinnasta. Kruunun kunto tai muoto ei vaikuta laskelmaan, koska siinä ratkaisevat vain metallin paino ja pitoisuus.

Myyjälle maksettava hinta ei ole sama kuin markkinanoteeraus, sillä metallin jalostaminen uudelleen puhtaaksi raaka-aineeksi maksaa.

Koska pitoisuus vaihtelee eikä leimaa ole, hammaskullan arvo arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Laskelmaan otetaan pelkkä metalli, joten kruunuun kiinni jäänyt posliini ja hammasjäänteet vähennetään punnitusta painosta. Posliinipintaisessa kruunussa vähennys voi olla tuntuva, koska keraaminen kerros voi peittää suuren osan kruunusta.

Tällä hetkellä hammaskullasta maksetaan sen kulta- ja hopeasisällön mukaan. Palladiumista, platinasta ja muista seoksen jalometalleista ei makseta.

Jos seoksesta suuri osa on palladiumia, kruunun jalometallipitoisuus voi olla korkea, vaikka maksun perusteena oleva kulta- ja hopeasisältö jää selvästi pienemmäksi. Posliinipintaisen kruunun kohdalla tämä on hyvä tiedostaa ennen arviointia, ja arvion yhteydessä kannattaa kysyä, kuinka suuri osa mitatusta metallista on kultaa ja hopeaa.

Hopeasisällön merkitys jää yleensä pieneksi, koska hopean grammahinta on vain murto-osa kullan grammahinnasta.

Esimerkki: näin arvio lasketaan

1. Irrotettu kruunu painaa 6 grammaa.
2. Posliinin ja hammasjäänteen osuus on 1 gramma, ja se vähennetään. Metallia jää 5 grammaa.
3. Mittauksen mukaan metallin kultapitoisuus on 60 prosenttia, eli kruunussa on puhdasta kultaa 3 grammaa.
4. Hinta-arvio lasketaan näistä kolmesta grammasta päivän kullan hinnan mukaan. Mahdollinen hopeasisältö arvioidaan erikseen.

Esimerkin luvut ovat suuntaa antavia eivätkä kuvaa tyypillistä kruunua. Todellinen paino ja pitoisuus selviävät vasta punnituksessa ja mittauksessa.

Irrotettu kruunu kelpaa myyntiin sellaisenaan

Hammaskulta voi tulla vastaan hammaslääkärin vastaanotolla, kun vanha kultakruunu vaihdetaan uuteen. Irrotetun kruunun voi pyytää itselleen, kuten Närhi totesi Ylen haastattelussa: ”Toki jos kultahammas poistetaan, niin se voidaan antaa potilaalle.”

Ylen mukaan kultahampaista luovuttiin, kun hammastrendit muuttuivat 1960–80-lukujen jälkeen. Vuosikymmeniä sitten irrotettuja kruunuja ja siltoja voi siksi löytyä laatikon pohjalta pieneen rasiaan tai pussiin säilöttyinä. Silta on usean hampaan yhtenäinen rakenne, joten siinä voi olla metallia selvästi enemmän kuin yksittäisessä kruunussa.

Samassa rasiassa voi olla kruunuja, siltoja ja täytteitä, joiden pitoisuus vaihtelee seoksen mukaan. Yhden kappaleen pitoisuudesta ei siksi voi päätellä toisen pitoisuutta, ja myyntiin kannattaa ottaa mukaan pienetkin kappaleet, kuten inlay-täytteet.

Kuolinpesää selvitettäessä hammaskulta voi tulla esiin vainajan tavaroiden joukosta. Perinnöksi jääneen kullan myyntiin pätevät samat periaatteet kuin muuhunkin kultaan.

Ennen myyntiä kruunua ei tarvitse käsitellä mitenkään. Posliinia tai hammasjäänteitä ei tarvitse irrottaa, sillä niiden osuus vähennetään arvioinnissa, eikä mitään kannata yrittää irrottaa itse.

Suomen Kultareservi lähettää ostamansa hammaskullan sulatettavaksi sellaisenaan. Hammaskulta sulatetaan korkeammassa lämpötilassa kuin esimerkiksi romukullaksi myytävät korut, mutta myyjältä se ei edellytä mitään erityistä.

Hammaskultaa ostetaan postitse, kiertueella ja Helsingissä

Kaikissa Suomen Kultareservin kolmessa myyntikanavassa ostetaan hammaskultaa, ja arvio perustuu jokaisessa niistä punnitukseen ja pitoisuuden mittaukseen. Myyjän ei tarvitse tietää etukäteen, onko kappale kultaa vai muuta metallia, sillä mittaus ratkaisee asian.

Postitse myyvälle Suomen Kultareservi lähettää maksuttoman myyntipakkauksen, johon kruunut pakataan sellaisinaan, ja arvio tehdään lähetyksen saavuttua. Tilaa maksuton myyntipakkaus.

Kasvokkain hammaskullan voi tuoda arvioitavaksi tapahtumakiertueelle eri paikkakunnilla tai Helsingin myymälään, jolloin punnitus ja mittaus tehdään paikan päällä.

Jalometallikaupassa myyjä tunnistetaan, joten mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus ja pankkitili, jolle kauppasumma maksetaan. Kuolinpesän puolesta myyvältä tarvitaan lisäksi selvitys siitä, kuka omaisuudesta päättää.

Erillistä kultaveroa Suomessa ei ole. Kotitalouden kullan myynnin verotus ratkeaa luovutusvoittoa koskevilla säännöksillä.

Arviointi on maksuton eikä velvoita myymään. Hinta-arvio annetaan ennen kuin kauppa vahvistetaan, joten myyjä näkee kruununsa kulta- ja hopeasisällön arvon ennen päätöstään.