Suomen kultavaranto – paljonko Suomella on kultaa ja missä se on?

Suomen kultavaranto on noin 44 tonnia kultaa ja sitä hallinnoi Suomen Pankki. Varannon laskennallinen arvo on noin 5,1 miljardia euroa (kullan hinta 27.10.2026). Tonnimäärä on pysynyt ennallaan joulukuusta 2024 lähtien, jolloin keskuspankki myi noin kymmenesosan kullastaan valuuttavarannon kasvattamisen yhteydessä.

💡 Suomen kultavaranto pähkinänkuoressa

• Suomen Pankilla on noin 44 tonnia kultaa, mikä vastaa noin 3 500 suurta kultaharkkoa.
• Varannon arvo on noin 5,1 miljardia euroa eli noin 900 euroa jokaista suomalaista kohden.
• Kulta on hajautettu viiteen paikkaan: Lontooseen, Tukholmaan, New Yorkiin, Sveitsiin ja Suomeen.
• Joulukuussa 2024 Suomen Pankki myi noin kymmenesosan kullastaan, ja varanto laski alimmalle tasolle sitten vuoden 1984.
• Pohjoismaissa Ruotsilla ja Tanskalla on enemmän kultaa kuin Suomella. Norjalla ei käytännössä ole lainkaan kultaa.

Paljonko Suomella on kultaa?

Suomen Pankin mukaan sen varannossa on noin 44 tonnia kultaa. Määrä vastaa laskennallisesti noin 3 500 suurta kultaharkkoa. Lontoon kultamarkkinoilla käytettävä Good Delivery -harkko painaa tyypillisesti noin 400 troy-unssia eli noin 12,4 kiloa, mutta harkkojen paino vaihtelee.

Tilavuudeltaan varanto on yllättävän pieni. Kullan tiheys on noin 19,3 grammaa kuutiosenttimetrillä, joten kaikki 44 tonnia mahtuisivat kuutioon, jonka särmä on noin 1,3 metriä.

Kun arkikielessä puhutaan Suomen valtion kultavarannosta, tarkoitetaan käytännössä Suomen Pankin taseessa olevaa kultaa, joka ei kuulu valtion budjettiin. Eduskunta valvoo Suomen Pankkia, mutta kulta on keskuspankin omaa varallisuutta. Suomen Pankin kultareservit ovat osa pankin rahoitusvarallisuutta valuuttavarannon rinnalla.

Suomen kultavarannon arvo

Kultavarannon arvo on noin 5,1 miljardia euroa. Luku syntyy kertomalla 44 miljoonaa grammaa 24 karaatin kullan grammahinnalla, joka oli 27.10.2026 noin 115,44 euroa.

Tonnimäärä muuttuu vain, jos Suomen Pankki ostaa tai myy kultaa. Euromääräinen arvo sen sijaan liikkuu kullan mukana joka päivä, joten ajantasainen kullan hinta ja sama kaava riittävät arvon päivittämiseen. Jos grammahinta nousee tai laskee kymmenellä eurolla, varannon arvo muuttuu noin 440 miljoonalla eurolla.

Kullan maailmanmarkkinahinta noteerataan Yhdysvaltain dollareina, minkä vuoksi myös euron ja dollarin vaihtosuhde vaikuttaa varannon euromääräiseen arvoon. Jos dollari heikkenee euroon nähden, kullan euromääräinen arvo laskee, vaikka dollarihinta pysyisi ennallaan.

Vuoden 2024 lopussa arvo oli Suomen Pankin mukaan noin 3,5 miljardia euroa. Saman kultamäärän arvo on siis noussut vajaassa kahdessa vuodessa noin 1,6 miljardia euroa eli noin 45 prosenttia. Laskennallisesti vuoden 2024 lopun arvo vastaa noin 80 euron grammahintaa.

Asukasta kohden kultaa on noin 7,8 grammaa, sillä Suomen väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan elokuun 2026 lopussa noin 5,66 miljoonaa. Euroina jokaisen suomalaisen osuus on noin 900 euroa.

Suomen Pankin tilinpäätöksessä kulta arvostetaan markkinahintaan. Realisoitumattomat arvonnousut kirjataan taseen arvonmuutostileille, joten kullan kallistuminen ei sellaisenaan kasvata keskuspankin tulosta.

Missä Suomen kultavaranto säilytetään?

Suomen Pankin mukaan kulta on hajautettu viiteen säilytyspaikkaan: Englannin keskuspankkiin, Ruotsin keskuspankkiin Riksbankiin, New Yorkin Federal Reserveen, Sveitsin keskuspankkiin sekä Suomen Pankkiin.

Hajautus pienentää riskiä, että yksittäinen tapahtuma estäisi pääsyn koko varantoon. Toinen syy on käytännöllinen: kansainvälinen kultakauppa keskittyy Lontooseen, ja kulta on nopeimmin käytettävissä siellä, missä sillä käydään myös kauppaa.

”Jos kultaa haluaa ostaa ja myydä, sitä pitää ihan fyysisesti kiikuttaa paikasta toiseen”, Suomen Pankin vanhempi salkunhoitaja Jukka Lähdemäki perusteli ulkomaista säilytystä Ylelle heinäkuussa 2024.

Ruotsi on ollut Suomen kullan säilyttäjä aiemminkin, sillä jo lokakuussa 1939 Suomessa säilytetty osa varannosta siirrettiin sinne. Suomen Pankki ei kerro, paljonko kultaa kussakin säilytyspaikassa on nykyään, eikä se ole julkistanut kotimaassa säilytettävän kullan tarkkaa sijaintia.

Suomi ei ole tässä yksin. Monet keskuspankit ovat viime vuosina siirtäneet osan kullastaan takaisin kotimaahansa.

Kultavarannon historia lyhyesti

Kullan asema keskuspankin taseessa periytyy kultakannan ajalta, jolloin setelit katettiin kullalla. Kun kultakate myöhemmin purettiin, kulta jäi keskuspankkien taseisiin varantovaraksi.

Toinen maailmansota vei valtaosan Suomen kullasta. Pankin oman historiakatsauksen mukaan Suomen Pankki alkoi sodan puhjettua myydä kultaa ja valuuttaa sodankäynnin rahoittamiseksi, ja suurin osa kullasta myytiin jo talvisodan aikana.

Sodan jälkeen Suomen kultavarannot koottiin vähitellen uudelleen. Euron käyttöönoton jälkeen rahapolitiikasta on vastannut Euroopan keskuspankki, mutta Suomen Pankki hallinnoi edelleen omaa kulta- ja valuuttavarantoaan.

Vuodesta 2000 aina vuoden 2024 myyntiin asti varanto pysyi World Gold Councilin tilastoissa noin 49 tonnissa. Korkeimmillaan se oli tällä jaksolla vuoden 2004 lopussa, noin 49,1 tonnia.

Joulukuussa 2024 Suomen Pankin johtokunta päätti säännöllisen tarkastelun yhteydessä kasvattaa pankin valuuttavarantoa noin kahdella miljardilla eurolla noin yhdeksään miljardiin euroon, pääosin Yhdysvaltain dollareina sekä Englannin puntina ja Japanin jeninä. Samalla pankki myi noin kymmenesosan kullastaan vahvistaakseen varautumistaan valuuttakurssiriskiin, jota se pitää rahoitusvarallisuutensa merkittävimpänä riskinä. Pankin mukaan suurempi valuuttavaranto lisää tätä riskiä huomattavasti.

Myynnin jälkeen kultaa jäi noin 44 tonnia. World Gold Councilin mukaan varanto oli alimmillaan sitten joulukuun 1984. Sen jälkeen määrä on pysynyt käytännössä ennallaan ja kansainvälisissä tilastoissa Suomen kultaa oli kesäkuussa 2026 noin 43,9 tonnia.

Suomi versus muut Pohjoismaat

Pohjoismaiden kultavarannot eroavat toisistaan selvästi. Ruotsin keskuspankilla on kultaa lähes kolminkertaisesti Suomeen verrattuna, ja Tanskankin varanto on noin puolitoista kertaa suurempi kuin Suomen.

Maa	Kultavaranto	Ajankohta
Ruotsi	noin 126 tonnia	kesäkuu 2026
Tanska	noin 66,5 tonnia	kesäkuu 2026
Suomi	noin 44 tonnia	kesäkuu 2026
Norja	0 tonnia	myi kultansa vuonna 2004

Taulukossa olevat luvut tarkoittavat kansainvälisiin varantoihin luettavaa kultaa. Lähteet: World Gold Council ja Suomen Pankki, Norjan osalta Yle.

Riksbankin mukaan Ruotsin varanto on pitkälti perintöä ajalta, jolloin keskuspankin piti lunastaa setelit kullalla.

Norjan keskuspankki Norges Bank puolestaan luopui kullastaan lähes kokonaan vuonna 2004 ja sijoitti varat muihin ulkomaisiin sijoituksiin. Pankki myi 33,5 tonnia kultaharkkoja, mutta säilytti seitsemän harkkoa näyttelykäyttöön sekä noin 3,5 tonnia kultakolikoita. Kultaa ei enää lueta pankin kansainvälisiin varantoihin.

Mitä tämä tarkoittaa omalle kullallesi?

Keskuspankit pitävät kultaa pitkälti samoista syistä kuin moni yksityishenkilökin. Kultaa on perinteisesti pidetty arvon säilyttäjänä myös kriisiaikoina, eikä siihen liity vastapuoliriskiä eli riskiä siitä, että velallinen tai liikkeeseenlaskija jättäisi sitoumuksensa täyttämättä.

”Kulta itsessään ei häviä minnekään”, Lähdemäki tiivisti Ylelle.

Kullan hinta voi silti heilahdella voimakkaasti. Suomen Pankin sama 44 tonnia oli arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa ja noin 5,1 miljardia euroa lokakuussa 2026.

Kulta ei myöskään tuota korkoa tai osinkoa, joten sen tuotto syntyy ainoastaan hinnanmuutoksista. Sijoittamisen hyviä ja huonoja puolia käydään läpi artikkelissa kannattaako kultaan sijoittaa.

Omien korujen tai harkkojen arvon voi tarkistaa kullan hintalaskurilla.

Usein kysyttyä Suomen kultavarannosta

Paljonko Suomella on kultaa?

Suomen Pankin mukaan Suomella on noin 44 tonnia kultaa eli noin 3 500 vakiokokoista kultaharkkoa. Kulta on Suomen Pankin taseessa, ja sen arvo on noin 5,1 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu arvo on noin 890 euroa. Kultamäärä on pysynyt suurin piirtein ennallaan joulukuusta 2024 lähtien.

Missä Suomen kulta säilytetään?

Suomen Pankki säilyttää kultaa viidessä paikassa: Englannin, Ruotsin ja Sveitsin keskuspankeissa, New Yorkin Federal Reservessä sekä Suomen Pankissa. Hajautus pienentää riskejä ja helpottaa kullan käyttöä kansainvälisillä markkinoilla, joiden keskus on Lontoossa. Paikkakohtaisia määriä keskuspankki ei julkaise.

Miksi Suomen Pankki myi kultaa vuonna 2024?

Suomen Pankki kasvatti joulukuussa 2024 valuuttavarantoaan noin kahdella miljardilla eurolla. Suurempi valuuttavaranto kasvattaa valuuttakurssiriskiä, ja tähän riskiin varautuakseen pankki myi noin kymmenesosan kullastaan. Varanto laski noin 49 tonnista noin 44 tonniin eli World Gold Councilin mukaan alimmalle tasolle sitten vuoden 1984.