Osta kultaa: Viisi tapaa sijoittaa kultaan

Sebastian RasimusSebastian Rasimus|29 maaliskuuta 2023
Arvioitu lukuaika: 4 min
Viimeksi päivitetty: 22 lokakuuta 2026
Kultaharkko ja kultakolikoita sijoituskaavioiden päällä työpöydällä, vieressä tabletti, muistikirja ja kynä

Kun markkinoilla vallitsee epävarmuus, moni sijoittaja kääntyy kullan puoleen. Kultaa pidetään turvasatamana, koska sen arvo ei riipu minkään yhtiön tai valtion maksukyvystä. Kultaan voi kuitenkin sijoittaa usealla tavalla, ja vaihtoehdot eroavat toisistaan kuluiltaan ja riskeiltään selvästi.

💡 Kullan ostaminen pähkinänkuoressa

  • Kultaa voi omistaa suoraan harkkoina ja kolikoina tai epäsuorasti futuurien, ETF-tuotteiden ja kaivososakkeiden kautta.
  • Sijoituskultaharkot ja -kolikot ovat Suomessa arvonlisäverottomia.
  • Pienissä harkoissa ja kolikoissa hinta grammaa kohden on suurempi kuin suurissa.
  • Kaivososakkeiden arvo ei seuraa suoraan kullan hintaa, koska siihen vaikuttaa myös yhtiöiden oma menestys.
  • Mitä epäsuorempi sijoitustapa on, sitä enemmän sijoitus riippuu muista kuin kullasta itsestään.

Kultaa voi ostaa monella tavalla

Kultaan voi sijoittaa suoraan ostamalla fyysistä kultaa tai epäsuoraan pörssin kautta. Alla käymme läpi viisi yleisintä tapaa ja niiden riskit.

1. Kultaharkot ja -kolikot

Suorin tapa sijoittaa kultaan on ostaa sitä fyysisesti. Silloin kulta on omassa hallussa, eikä sijoituksen arvo riipu pankista tai liikkeeseenlaskijasta.

Suomessa sijoituskullan ostaminen on arvonlisäverotonta. Verohallinnon mukaan sijoituskullaksi lasketaan kultaharkot ja -levyt, joiden pitoisuus on vähintään 995 tuhannesosaa ja joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla. Myös vähintään 900 tuhannesosan kultakolikot voivat olla sijoituskultaa, jos ne täyttävät myös muut edellytykset. Kultakoruissa sen sijaan ovat mukana sekä arvonlisävero että valmistuskustannukset, joten ne ovat sijoituksena kalliimpi tapa omistaa kultaa.

Harkon tai kolikon hinta on aina hieman kullan maailmanmarkkinahintaa korkeampi. Erotus eli preemio kattaa valmistuksen ja myyjän kulut. Pienissä harkoissa preemio on suhteessa suurempi kuin isoissa, joten esimerkiksi yksi 100 gramman harkko on yleensä edullisempi kuin kymmenen 10 gramman harkkoa. Osta tunnetun jalostamon valmistamia tuotteita vakiintuneelta jälleenmyyjältä ja vertaa hintaa päivän maailmanmarkkinahintaan ennen kauppaa.

Harkon ja kolikon välillä valinta on käytännöllinen. Harkoissa preemio on yleensä pienempi, joten samalla rahalla saa enemmän kultaa. Kolikot ovat pieniä ja helposti tunnistettavia, joten niitä on helppo myydä yksi kerrallaan, jos tarvitset vain osan rahoista. Keräilykolikot ovat oma lukunsa: niiden hinta perustuu harvinaisuuteen eikä pelkkään kultapitoisuuteen, eikä niitä yleensä lasketa verottomaksi sijoituskullaksi.

Riskit: Fyysinen kulta pitää säilyttää turvallisesti, ja kotona säilytettäessä kannattaa tarkistaa kotivakuutuksen korvausrajat. Pankin tallelokero maksaa vuosittain. Myydessä saat yleensä hieman vähemmän kuin ostohinta oli, joten lyhyellä aikavälillä kullan hinnan pitää nousta, jotta sijoitus kannattaa. Sijoituskullan myyntivoitto on lisäksi verotettavaa tuloa. Lue lisää artikkelista kullan myynti ja verotus.

2. Futuurit

Kultafutuuri on sopimus ostaa tai myydä kultaa tiettyyn hintaan tulevaisuudessa. Futuureilla käydään kauppaa johdannaismarkkinoilla, ja niitä käyttävät pääasiassa ammattimaiset sijoittajat ja yritykset, jotka haluavat suojautua hinnanmuutoksia vastaan.

Futuureihin liittyy vipu. Pienellä vakuudella voi ottaa suuren position, joten pienikin muutos kullan hinnassa näkyy tuloksessa moninkertaisena.

Riskit: Vipu toimii myös toiseen suuntaan. Jos hinta liikkuu väärään suuntaan, välittäjä voi vaatia lisävakuuksia tai sulkea position, ja tappiot voivat ylittää alkuperäisen sijoituksen. Futuurit eivät sovi pitkäaikaiseen kultasijoittamiseen, eikä tavallisen piensijoittajan kannata käyttää niitä ilman kokemusta johdannaisista.

3. ETF:t, jotka omistavat kultaa

Kultaan voi sijoittaa myös pörssissä noteerattujen kultatuotteiden, eli kulta-ETF:ien, kautta. Ne seuraavat kullan hintaa, mutta sijoittaja omistaa arvopaperin eikä itse kultaa. Lue lisää kulujen, riskien ja fyysisen kullan erosta artikkelista kulta-ETF.

4. Kaivososakkeet

Kultakaivosyhtiöiden osakkeet ovat epäsuora tapa hyötyä kullan hinnasta. Kun kullan hinta nousee, kaivosyhtiön tulos voi parantua nopeasti, koska tuotantokustannukset eivät nouse samassa tahdissa. Yhtiö voi myös kasvattaa tuotantoaan tai löytää uusia esiintymiä.

Riskit: Kaivososake on ennen kaikkea osake. Sen arvoon vaikuttavat kullan hinnan lisäksi yhtiön johto, kustannukset, velkaantuminen, kaivosten tuotanto sekä toimintamaahan liittyvät poliittiset riskit. Kaivososakkeiden kurssi voi heilua selvästi kullan hintaa voimakkaammin ja yhtiö voi menestyä huonosti, vaikka kullan hinta nousisi.

5. ETF:t, jotka omistavat kaivososakkeita

Jos yksittäisten kaivosyhtiöiden valitseminen tuntuu vaikealta, riskiä voi hajauttaa kaivososakkeisiin sijoittavalla ETF:llä. Tällainen rahasto omistaa kymmeniä kaivosyhtiöitä, joten yhden yhtiön vaikeudet eivät ratkaise koko sijoituksen kehitystä. Kannattaa kuitenkin huomata, että nimessä voi olla sana gold, vaikka rahasto ei omista lainkaan kultaa.

Riskit: Hajautus suojaa yksittäisen yhtiön ongelmilta, mutta ei koko toimialaa koskevilta muutoksilta, kuten kullan hinnan laskulta tai kustannusten nousulta. Tarkista rahaston avaintietoesitteestä (KID), mihin se sijoittaa ja mitä se maksaa.

Miksi sijoittajat ostavat kultaa?

Kulta ei tuota korkoa eikä osinkoa, mutta sillä on ominaisuuksia, joiden vuoksi moni haluaa sitä salkkuunsa. Sen hinta liikkuu usein eri tahtiin kuin osakkeiden ja korkojen, joten se voi tasoittaa salkun heiluntaa. Kultaa on myös käytetty arvon säilyttäjänä vuosisatojen ajan, ja sen kysyntä kasvaa yleensä epävarmoina aikoina.

Kullan hinta voi kuitenkin laskea pitkiksi ajoiksi. Sen sopivuutta omaan salkkuun käsittelemme tarkemmin artikkelissa kannattaako kultaan sijoittaa.

Yhteenveto

TapaOmistatko kultaa?Tärkein riski
Kultaharkot ja -kolikotKyllä, itseSäilytys ja osto- ja myyntihinnan ero
FutuuritEtVipu voi kasvattaa tappiot suuriksi
Kulta-ETF:tEt, vaan osuuden tuotteestaLiikkeeseenlaskija ja kulut
KaivososakkeetEtYhtiön oma menestys
Kaivososake-ETF:tEtKoko kaivosalan kehitys

Mitä suoremmin kultaa omistaa, sitä enemmän sijoitus seuraa kullan hintaa ja sitä vähemmän se riippuu muista toimijoista. Epäsuorat tavat ovat helpompia ostaa ja myydä, mutta niihin liittyy riskejä, joilla ei ole tekemistä kullan kanssa.

Jos omistat jo kultaa ja haluat myydä sitä, Suomen Kultareservi ostaa kultaa sekä postitse että kiertueemme tapahtumissa. Voit tilata maksuttoman myyntipakkauksen tai katsoa, milloin olemme seuraavan kerran lähelläsi.


Artikkeli on yleistä tietoa eikä sijoitusneuvontaa.

Kirjoittajasta

Suomen Kultareservi syntyi halusta muuttaa koko toimiala. Kulta on osa ihmisten varallisuutta ja perintöä, ja siksi sen tulee olla läpinäkyvästi hinnoiteltua ja vastuullisesti kierrätettyä. Tehtävämme on tarjota palvelu, johon suomalaiset voivat luottaa – tänään ja tulevaisuudessa.

Sebastian Rasimus - Perustaja ja päätoimittaja | Suomen Kultareservi

Sebastian Rasimus - Perustaja ja päätoimittaja

Aiheeseen liittyvät artikkelit