Valkokulta on aitoa kultaa – Hinta, leimat ja ominaisuudet

💡Valkokulta pähkinänkuoressa:

• Onko valkokulta aitoa kultaa? Kyllä. Se on aitoa kultaa, jonka vaalea väri saadaan aikaan seostamalla puhdistettuun kultaan vaaleita metalleja, kuten palladiumia tai nikkeliä.
• Vaikuttaako väri arvoon? Ei. Valkokullan arvo määräytyy pelkästään sen sisältämän puhtaan kullan määrän (karaattien) ja painon mukaan, ei värin perusteella.
• Miksi valkokulta kellastuu? Valkokultakorujen pinnalla oleva kirkas rodiumkerros kuluu käytössä vähitellen pois. Kultaseppä voi rodioida korun uudelleen uudenveroiseksi.
• Ero hopeaan: Valkokulta on huomattavasti kestävämpää ja arvokkaampaa kuin hopea, eikä se tummu ilman vaikutuksesta tavalla, jolla hopea tummuu.

Mitä on valkokulta?

Valkokulta näyttää hopealta tai platinalta, mutta on pohjaltaan samaa kultaa kuin perinteinen keltakultainen koru. Moni kullanostaja luuleekin valkokultaa hopeaksi, vaikka esine sisältää huomattavan osuuden puhdasta kultaa.

Puhdas 24 karaatin kulta on luonnostaan lämpimän keltaista ja niin pehmeää, ettei se kelpaa sellaisenaan
koruksi. Siksi valmistajat seostavat sen muilla metalleilla. Valkokullassa nämä metallit sekä kovettavat seoksen että peittävät kullan keltaisuuden.

Kysymykseen siitä, onko valkokulta kultaa, vastaus on yksiselitteinen. Valkokultainen sormus on yhtä lailla kultaesine kuin keltakultainen, ja sen sisältämä kulta lasketaan samoina grammoina ja karaatteina. Kansainvälisesti valkokullasta käytetään nimitystä white gold.

Valkokullan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Sitä ryhdyttiin valmistamaan kaupallisesti vuodesta 1912 alkaen Saksassa, ja se yleistyi 1920-luvun puolivälissä platinaa edullisempana vaihtoehtona. Kysyntä on kasvanut selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Nykyään valkokultaa käytetään erityisesti kihla- ja vihkisormuksissa sekä timanttikoruissa, joissa viileä sävy korostaa kiven kimallusta.

Tarkka koostumus vaihtelee valmistajan mukaan, eikä sitä näe esineestä päälle päin. Sama 14 karaatin leima voi kätkeä taakseen hyvin erilaisia seosmetalleja.

Leimat ja pitoisuudet: 14k (585) ja 18k (750)

Valkokulta leimataan täsmälleen samalla tavalla kuin keltakulta. Leima ilmaisee, kuinka suuri osuus esineestä on puhdasta kultaa. Leiman löytää tavallisesti korun sisäpinnalta, esimerkiksi sormuksen sisäkehältä tai ketjun lukosta. Kolminumeroinen luku kertoo tuhannesosina, kuinka paljon seoksessa on kultaa.

Suomessa yleisimmät pitoisuudet ovat 14 ja 18 karaattia, mutta myös muita leimoja näkee:

Karaatti	Leima	Kultapitoisuus
22k	916	91,6 %
18k	750	75 %
14k	585	58,5 %
9k	375	37,5 %

Mitä korkeampi karaattiluku, sitä enemmän esineessä on kultaa ja sitä arvokkaampi se on. Karaatti kuvaa pitoisuutta, ei väriä — sama 585-leima löytyy niin keltakultaisesta kuin valkokultaisesta 14 karaatin korusta, koska molemmissa on yhtä paljon puhdasta kultaa.

• 14 karaattia (leima 585): Suomessa suosituin pitoisuus erityisesti sormuksissa. 14 karaatin seos kestää kulutusta erittäin hyvin, minkä vuoksi sitä suositaan päivittäin puettavissa koruissa.
• 18 karaattia (leima 750): Sisältää enemmän puhdasta kultaa, mutta on materiaalina pehmeämpää kuin 14 karaatin seos.
• 24 karaattia: Puhtaan 24 karaatin valkokultaa ei ole olemassa, sillä valkoinen sävy edellyttää aina seosmetallia.

Ulkomailla, esimerkiksi Lähi-idässä, korujen kultapitoisuus on usein korkeampi kuin Suomessa. Kotimaisissa valkokultakoruissa 14 ja 18 karaattia kattavat valtaosan. Jos leima on kulunut lukukelvottomaksi, pitoisuuden voi määrittää jalometallitestillä.

Valkokulta vs. hopea – mitä eroa niillä on?

Ensivilkaisulla valkokulta ja hopea voivat näyttää hyvin samanlaisilta, mutta kyseessä on kaksi täysin eri jalometallia. Vaalea väri saattaa hämätä, mutta metalleilla on merkittäviä eroja kestävyydessä, käyttäytymisessä ja arvossa:

• Kestävyys ja kovuus: Valkokulta on hopeaa huomattavasti kovempaa ja kestävämpää. Tästä syystä valkokulta on suosittu materiaali päivittäisessä käytössä olevissa koruissa, kuten kihla- ja vihkisormuksissa.
• Tummuminen: Hopea reagoi ilman rikkiyhdisteiden kanssa ja tummuu ajan myötä tummanharmaaksi tai mustaksi. Valkokulta ei tummu samalla tavalla, vaikka sen pintaa suojaava rodiumkerros voi kulua käytössä.
• Arvo ja leimat: Valkokulta on huomattavasti arvokkaampaa kuin hopea. Leimoista metallit erottaa helposti: valkokullassa käytetään leimoja kuten 585 ja 750, kun taas hopeaesineissä yleisin leima on 925.

Valkokullan kestävyys ja hoito

Tummuuko valkokulta ajan myötä?

Valkokulta ei tummu tai hapetu samalla tavalla kuin hopea. Jos valkokultainen koru alkaa ajan myötä näyttää lämpimämmältä tai kellertävältä, kyse ei ole metallin tummumisesta tai viasta, vaan pinnan kulumisesta.

Monet valkokultaiset esineet päällystetään ohuella rodiumkerroksella (rodinointi). Rodium on platinaryhmään kuuluva harvinainen, erittäin kova ja kirkkaan vaalea jalometalli. Se antaa esineelle kirkkaan ja kylmän valkoisen pinnan sekä peittää kullan viimeisenkin keltaisen vivahteen.

Rodiumpinnoite kuluu käytössä vähitellen pois. Kun pinnoite ohenee, alta paljastuu runkoseoksen oma lämpimämpi sävy. Pinnoitteen kesto riippuu käytöstä: päivittäin puettu sormus kuluu nopeammin kuin harvoin käytetty riipus. Kultaseppä voi rodioida korun uudelleen, jolloin se saa takaisin alkuperäisen hohtonsa. Huolto on rutiinitoimenpide, joka ei muuta korun kultapitoisuutta eikä arvoa.

Seosmetallit ja nikkeliallergia

Valkokullan yleisimmät valkaisevat metallit ovat palladium ja nikkeli.

• Palladium: On noussut suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Palladiumseos antaa luonnostaan tasaisen ja viileän valkoisen sävyn ja on turvallinen herkkäihoisille.
• Nikkeli: Nikkeliä sisältävä valkokulta voi aiheuttaa iho-oireita nikkeliallergisille. Euroopassa korujen nikkelin luovutusta on rajoitettu lainsäädännöllä, mikä on siirtänyt valmistusta nikkelistä palladiumin suuntaan.

Seosmetalleja ei leimata esineeseen, joten ilman valmistajan tietoja on silmämääräisesti mahdotonta sanoa, sisältääkö koru palladiumia vai nikkeliä.

Valkokullan puhdistus ja hoito kotona

Valkokultaisen korun kiillon säilyttäminen ja huoltaminen kotona on yksinkertaista:

• Mieto pesu: Puhdista koru lämpimällä vedellä ja parilla tipalla mietoa astianpesuainetta. Käytä apuna pehmeää hammasharjaa lian poistamiseen timantin istutuksista tai rungon syvennyksistä.
• Vältä hankaavia aineita: Älä käytä voimakkaita kemikaaleja, hammastahnaa tai hankaavia puhdistusaineita. Ne voivat naarmuttaa korun pintaa ja ohentaa rodiumpinnoitetta ennenaikaisesti.
• Säännöllinen tarkastus: Jos korussa on timantteja tai muita jalokiviä, anna kultasepän tarkistaa kiven istutusten kireys rodinoinnin tai määräaikaishuollon yhteydessä.

Valkokullan hinta ja arvo

Miten valkokullan grammahinta lasketaan?

Valkokullan arvo perustuu sen sisältämään puhtaaseen kultaan. Väri ei nosta eikä laske esineen arvoa, vaikka valkokultaa näkee koruissa harvemmin kuin keltakultaa. Moni olettaa valkokullan olevan arvokkaampaa harvinaisuutensa takia, mutta näin ei ole. 14 karaatin valkokultainen sormus on yhtä arvokas kuin 14 karaatin keltakultainen, koska molemmissa on saman verran puhdasta kultaa.

Seosmetallilla on tähän vain pieni vaikutus. Jos valkaisevana aineena on palladium tai platina, itse raaka-aine voi olla kalliimpaa kuin keltakullan hopea tai kupari, mutta korun arvo lasketaan silti kultapitoisuuden mukaan.

Kullan hinta seuraa maailmanmarkkinoita. Jalometallikaupan kansainvälinen kauppajärjestö London Bullion Market Association (LBMA) julkaisee kullan huutokauppojen virallisen viitehinnan kahdesti päivässä, ja tähän hintaan perustuvat myös romukullan ostohinnat.

Grammahinta on sama riippumatta siitä, onko koru valko-, kelta- vai ruusukultaa. Ratkaisevaa on karaattiluku ja esineen paino.

Karaatti	Pitoisuus	Esimerkkihinta/g (kesäkuu 2026)
24k	100 %	~114 €
18k (750)	75 %	~86 €
14k (585)	58,5 %	~67 €

Taulukon hinnat ovat suuntaa antavia esimerkkejä. Voit tarkistaa tämän hetkisen arvon kullan hinta -sivultamme.

Suomen Kultareservin perustaja Sebastian Rasimus korostaa, että kullan tulee olla "läpinäkyvästi hinnoiteltua ja vastuullisesti kierrätettyä". Valkokullassa se tarkoittaa hinnoittelua puhtaan kullan määrän, ei värin perusteella.

Uutena ostettu valkokultakoru on lähes aina maksanut enemmän kuin sen kultapitoisuus romuna. Erotus selittyy valmistuskuluilla ja muotoilulla, jotka eivät siirry myyntihintaan kultaa myytäessä. Tunnetun valmistajan tai suunnittelijan koru voi olla käytettynä arvokkaampi korumarkkinoilla kuin pelkkänä kulta-arvona. Vakuutusta tai perinnönjakoa varten tehty arvio poikkeaa usein romukulta-arvosta, sillä vakuutusarvo perustuu tyypillisesti korun jälleenhankintahintaan.

Miten myyt valkokultaa?

Valkokultaisen korun voi myydä täsmälleen samalla tavalla kuin keltakultaisen. Me Suomen Kultareservillä ostamme kultaa ajantasaiseen päivähintaan riippumatta siitä onko kyseessä kelta-, ruusu-, vai valkokulta. Ostohinta määräytyy karaatin, painon ja maailmamarkkinanhinnan mukaan.

Myyntiprosessi sujuu yksinkertaisesti seuraavin askelin:

1. Tarkista leimat ja punnitse esineet: Etsi korun sisäpinnalta pitoisuusleima (esim. 585 tai 750). Rodiumpinnoite tai pinnan kellastuminen ei vaikuta hintaan, koska arvo lasketaan kultapitoisuudesta.
2. Kokoa kaikki kultaesineet kerralla: Painava esine sisältää enemmän kultaa ja tuottaa suuremman korvauksen. Myös pienet esineet, kuten yksittäiset korvakorut tai katkennut ketju, kannattaa ottaa mukaan. Myös rikkinäiset korut kelpaavat, sillä sulatuksessa ratkaisee ainoastaan kullan määrä.
3. Erilliset jalokivet: Jos valkokultaisessa korussa on timantti tai muu jalokivi, se pitää arvioittaa erikseen.
4. Valitse myyntitapa: Valkokullan voi myydä Suomen Kultareserville joko postitse tilattavalla myyntipakkauksella tai kasvotusten tapahtumassa tai toimipisteessä. Arvion saa maksutta, ja tarjouksen voi jättää hyväksymättä, jos hinta ei vakuuta.