”Asiakas meinasi pyörtyä” – Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus muistelee haastattelussa.
On monta tapaa selvittää kultaesineiden pitoisuus (karaatti), vaikka kaikki tavat eivät ole kovin yksinkertaisia. Usein selvittämiseen tarvitsee välineitä, joita kotoa ei löydy, ellei ole alan ammattilainen. Ensimmäinen ja myös helpoin tapa selvittää kultaesineen pitoisuus on tarkistaa, löytyykö esineistä leimoja. Suomessa on laissa määrätty, että kultaesineet tulee aina merkitä. Koska kulta ja muut jalometallit ovat aina olleet arvokkaita, on myös leimoja väärennetty iät ja ajat.
On hyvä olla suurennuslasi (mikäli kotoa ei löydy luuppia), jolla katsoa leimoja. Toki leimoja voi nähdä myös ilman suurennuslasia, mutta monesti tämä voi olla hankalaa. Myös leimat voivat ajansaatossa kulua epäselviksi, sillä kulta on pehmeä raaka-aine. Suurennuslasi tai luuppi voi tehdä leiman löytämisestä helpompaa. Pitoisuusleimojen lisäksi esineestä voi löytyä useampia erilaisia leimoja.
8K = Matalin kultapitoisuus on 8 karaattia, joka merkitään 333. Tämä tarkoittaa, että esineessä on 33,3% puhdasta kultaa. 8 karaattia on matalin kultapitoisuus, jolloin kultaa voi kutsua kullaksi.
Karaatti tarkoittaa 24-osia, esim. 14 karaattia on 14/24 = 583,33 ‰ (585 promillea), eli 58,5 %: a. Mutta on yksinkertaisempaa merkitä karaattimäärä prosentteina, jolloin tosiaan 14 karaattia merkitään 585 tai 14K.
24K = Täysin puhdas kulta (kultaharkkoja) on 24 karaattia, joka merkitään 999,9. Mikä yksinkertaisesti tarkoittaa, että esine on 99,99% puhdasta kultaa. 24 karaatin kullan tunnistaa hyvin sen keltaisesta väristä, joka sädehtii ja loistaa upeasti.
Kyllä. On hyvin harvinaista, että kultaesineitä (muita kuin kultaharkkoja) valmistetaan täysin puhtaasta kullasta. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, että kulta on hyvin pehmeä raaka-aine, jonka takia esineisiin ”täytyy” lisätä muita jalometalleja. Tällöin esine tulee kestävämmäksi, eikä rikkoudu yhtä helposti. 24 karaatin esineitä toki löytyy, mutta nämä ovat erittäin harvinaisia. Yleensä puhdasta kultaa näkee ainoastaan kultaharkoissa.
23K = 23 karaatin kultakoru on jo paljon yleisempi kuin 24K. Esimerkiksi isovanhempien vihkisormukset ovat hyvin useasti 23K kultaa. 23 karaatin kulta on 95,8% puhdasta kultaa ja merkintä esineessä voi siis olla 23K tai 958. Yleensä 23 karaatin esine merkitään 23K. Mahdollisesti syynä voi olla ettei leima muistuttaisi sterling-hopean leimaa, joka merkitään 925. Tällöin sterling-hopeasta tehty esine, joka olisi kullattu, voisi helposti näyttää tismalleen 23K kultaesineeltä, vaikka kyseessä olisi täysin eri (jalo)metalli.
Tavallisimmat karaatit pohjoismaissa ovat 14K (585) ja 18K (750). Suomessa käytämme tavallisesti 14K, mutta esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa standardi on 18K. Ruotsissa tilanne poikkeaa muista Euroopan maista, sillä lähes kaikkialla Euroopassa standardi on 14K. Turkissa ennen 10ct, nykyisin 14ct tai jopa 22ct.
| Karaatti | Leima | Puhtaan kullan määrä |
|---|---|---|
| 24k (kultaharkot) | 24k, 24kt, 999 | 99,9% |
| 18k (koruja ja kelloja) | 18k, 18kt, 750 | 75% |
| 14k (koruja ja kelloja) | 14k, 14kt, 585 | 58.5% |
| 10k (ulkomailta ostettuja koruja) | 10k, 10kt, 417 | 41,7% |
Kultaesineistä löydät monesti myös muita leimoja pitoisuusleimojen lisäksi, mm. tekijän leiman, vuosileiman sekä joissain tapauksissa myös paikkakuntaleiman. Vanhoissa esineissä saattaa olla sahalaitakuvio, joka on ammattikunnan vanhimman (oltermannin merkki) esineen tarkastamisesta. Leimojen avulla ostaja voi varmistua esineen alkuperästä ja tämän jalometallipitoisuudesta.
Nimileima, tarkastusleima (kruunuleima), pitoisuusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia, yli yhden gramman kultaesineissä tulee ainoastaan pakollisesti olla kaksi leimaa: rekisteröity nimileima sekä pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima.
Nimileima voi olla iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Nimileimat rekisteröidään Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (TUKES). Tarkastusleimalla tietää, että valmistaja on rekisteröity ja se on tae mm. pitoisuuden tarkastamisesta. Pitoisuusleima voi esimerkiksi olla 14K tai 585. Vuosileima kertoo valmistusvuoden, esim. P9 = 2016. Paikkakuntaleiman käyttö on vapaaehtoinen. Ennen leima kertoi tarkastuspaikan, nykyisin valmistuspaikkakunnan.
Näillä puheilla, mikäli löydät esineestäsi leimoja, voit näiden avulla saada selville jopa koko esineen historian. Missä paikkakunnalla esine on valmistettu, minä vuonna, mikä tämän pitoisuus on ja kuka tämän on valmistanut.
”prober-testi”, joka tehdään regialla (aqua regis). Regia on typpihapon ja suolahapon seos. Kyseisellä seoksella on ainutlaatuinen kyky liuottaa sekä kultaa että platinaa, jotka ovat kestäviä puhtaille hapoille.
XRF-säteilyllä voidaan selvittää esineen kultapitoisuus. XRF-säteilyä syntyy, kun fluoresenssisäteilyä emittoituu näytteestä, jota kiihdytetään röntgenlähteellä (esimerkiksi röntgenputkella tai säteilevällä aineella). Fluoresenssisäteily on jokaiselle alkuaineelle ominaista, joten sitä voidaan käyttää määrittelemään, mitä alkuainetta ja kuinka paljon kyseistä alkuainetta on näytteessä. Sitä voidaan käyttää sekä kvalitatiiviseen (eli laadulliseen, mikä alkuaine on kyseessä), että kvantitatiiviseen (eli määrälliseen, kuinka paljon kyseistä alkuainetta on näytteessä). Jokainen alkuaine tuottaa uniikin setin juuri sille alkuaineelle ominaisia röntgensäteitä, joiden avulla analysaattori pystyy tunnistamaan alkuaineen. Tällaisen XRF-analysaattorin hankintahinta on noin 20.000€, joten harvemmalla tällainen löytyy kotoa. Mutta mikäli löytyy, on tämä myös yksi tapa, jolla voidaan selvittää eri esineiden jalometallipitoisuus.
Onneksenne, teidän ei tarvitse hankkia typpihapon ja suolahapon seosta, XRF-analysaattoria tai käydä koulutusta näiden testien ymmärtämiseen. Suomen Kultareservi on täällä teitä ja sitä varten. Palvelemme ympäri Suomea, käymme kuukausittain suomen suurimmissa paikkakunnissa ja pyrimme käymään myös pienemmissä paikkakunnissa noin joka toinen kuukausi.
Punnitsemme kaikki esineet CE-merkityillä vaa’oilla, jotka antavat painon aina kahteen desimaaliin asti. Tämän takia suosittelemme myyntiä kasvotusten, jolloin asiakas itse näkee että punnitus tehdään oikein ja täten arviointi myös täsmällisesti.
Arviointitilaisuus on täysin ilmainen, eikä asiakkaillamme ole myyntivaatimusta. Paikan päälle voi tulla pelkästään arvioimaan esineidensä arvon tai halutessa voi kulta vaihtua rahaksi. Maksun ja kuitin saatte aina heti paikan päällä.
Kaikki ostamamme kulta kierrätetään, jotta vanha tarpeeton kulta pääsee uuteen ja parempaan käyttöön. Lisätietoja kullan sulatusmenetelmästä tästä.
Lämpimästi tervetuloa turvalliseen kaupankäyntitilaisuutemme, kun vierailemme kaupungissasi.
Lue lisää
Aiheeseen liittyviä uutisia
