Kullan leimat ja merkit – mitä ne tarkoittavat?

Jos olet joskus tutkinut kultaesinettä, olet varmasti huomannut siinä pieniä leimoja tai merkintöjä. Jokaisella leimalla on oma tarkoituksensa, ja ne kertovat arvokasta tietoa esineestä. Suomessa kulta on lain mukaan leimattava, jotta ostaja voi olla varma sen aitoudesta ja pitoisuudesta. Ulkomailla ostetuissa kultaesineissä leimat eivät aina ole yhtä selkeitä tai niitä ei ole lainkaan, jolloin esineeseen kannattaa suhtautua varauksella.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kullan leimat ja merkit tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä.

Miksi kulta leimataan?

Kulta on harvinainen ja arvokas jalometalli, minkä vuoksi sitä on aina pyritty myös väärentämään. Siksi Suomessa laki velvoittaa, että aitoa kultaa sisältävät esineet on merkittävä leimoilla.

Leimaamisella on kaksi päätehtävää:

• se helpottaa kaupankäyntiä ja varmistaa ostajalle esineen pitoisuuden
• se kertoo esineen alkuperästä, valmistajasta ja valmistusvuodesta

Jos kyseessä on vain kullattu esine, sitä ei tarvitse eikä saa leimata kultaleimoin. Tällöin pinnoitteesta on kerrottava selkeästi, eikä sitä saa markkinoida kultana.

Kullan pitoisuus ja karaatit

Kullan arvo perustuu pitoisuuteen eli siihen, kuinka suuri osa esineestä on kultaa. Tämä voidaan ilmaista promilleina (esim. 585) tai karaatteina (esim. 14K).

Suomessa käytössä olevat viralliset pitoisuusleimat ovat 375, 585, 750, 916 ja 999, jotka vastaavat 9K, 14K, 18K, 22K ja 24K kultaa. Ulkomailta ostetuissa esineissä voi esiintyä muitakin merkintöjä, kuten 10K tai 23K.

Pakolliset leimat Suomessa

Suomessa valmistetusta yli 1 gramman kultaesineestä tulee löytyä vähintään kaksi pakollista leimaa:

• rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima, tai
• tarkastusleima ja pitoisuusleima

Täydellinen leimasarja voi sisältää jopa viisi merkintää:

• Nimileima – valmistajan tai maahantuojan tunnus
• Pitoisuusleima – kullan määrä promilleina (esim. 585)
• Tarkastusleima – Suomessa kruunuleima
• Vuosileima – valmistusvuosi (esim. P9 = 2016)
• Paikkakuntaleima – kertoo valmistuspaikan (vapaaehtoinen)

Näiden avulla voi selvittää paitsi pitoisuuden, myös esineen valmistajan, iän ja alkuperän.

Katso myös: Mikä on karaatti?

Karaattipitoisuus ulkomailla

Monissa maissa käytetään edelleen karaattimerkintöjä, kuten 14K tai 18K. Esimerkiksi 24K tarkoittaa puhdasta kultaa, kun taas 18K kertoo, että 18 osaa 24:stä on kultaa (75 %).

Jos tuot ulkomailta korun, siinä voi olla pelkkä karaattileima. Tämä ei ole ongelma, mutta Suomessa virallinen käytäntö on promilleleimat.

Mitä jos leimoja ei löydy?

Jos korusta ei löydy leimoja, pitoisuus voidaan tarkistaa kahdella tavalla:

• Happotesti (prober-testi) - kemiallinen menetelmä
• XRF-analysaattori – moderni röntgenfluoresenssilaite, joka mittaa pitoisuuden tarkasti ilman esineen vahingoittamista

Suomen Kultareservissä käytämme XRF-laitetta ja CE-merkittyjä vaakoja arviointiin. Näin asiakas näkee läpinäkyvästi, miten arvo lasketaan.

Kysy asiantuntijalta apua

Leimat voivat joskus olla kuluneita, epäselviä tai puuttua kokonaan. Silloin ammattilaisen arviointi on ainoa tapa varmistaa esineen pitoisuus ja arvo.

Suomen Kultareservi arvioi esineesi aina maksutta – ilman myyntipakkoa. Järjestämme yli 500 kullan arviointi- ja myyntitapahtumia vuodessa yli 40 kaupungissa, ja voit myös myydä kultaa postitse jopa kotisohvalta tilaamalla maksuttoman myyntipakkauksen - helposti ja turvallisesti.

Tilaa maksuton myyntipakkaus tai katso tulevat tapahtumat.